rv 7+5

Alkuraskauden oireet

23.4.2016

Piinapäivien oireista on jäljellä silloin tällöin tuntuvat jomotukset ja vihlonnat, rintojen (lievempi) arkuus ja yöheräilyt vessahädän vuoksi. Lisänä on tullut kohtuullinen ummetus, etäinen etominen, jatkuva nälkä ja yhtäaikainen ruokahaluttomuus, ja heräillen nukkuminen, kun mukavaa asentoa ei meinaa millään löytää.

Olen tyytyväinen, että piinapäivien aikana ja jälkeen melkein jatkuvasti tuntunut kuukautiskipumainen jomottelu on lähes tiessään. Se alkoi käydä jo rasittavaksi. Nyttemmin on ilmennyt vain yleensä iltaa kohden hetkellisiä vihlaisuja. Yhden kerran nopeasti sohvalta noustessa tuntui nivusen lähellä vähän pidempi kovempi repäisy.

Rintani eivät myöskään ole onneksi yhtä kipeät kuin aiemmin. Nyt niitä arastaa vain kosketuksesta, kun aiemmin niihin sattui ihan koko ajan. Niiden muoto ja koko on muuttunut myös selvästi, mutta toistaiseksi ei ole tarvinnut lähteä rintsikkaostoksille.

Öisin herään edelleen vähintään kerran käymään vessassa. Jos juon päivän aikana vähemmän, herääminen tapahtuu vasta viiden-kuuden aikaan, mutta yleensä jo yhden ja kahden välillä. Yöt ovat muutenkin rauhattomampia kuin tavallisesti, sillä tuntuu, että olen liian tietoinen vartalostani (rinnat, maha) koko ajan eikä mukavaa asentoa aina löydy. Lisäksi kissa on päättänyt herätä kevääseen ja riehuu kaikki aamuyöt mahdollisimman paljon meteliä aiheuttaen. Koska normaalisti nukun yöt läpi kummemmin havahtumatta niin elämä on ollut huomattavasti väsyneempää viimeiset muutamat viikot.

Huomaan myös, että minulla on lieviä ruokailuun liittyviä raskausoireita. En varsinaisesti tunne pahoinvointia, mutta lähes päivittäin jonkun ruuan jälkeen olo on lievästi etova tai myllertävä. Jos nälkä lounasta odotellessa ehtii liian kovaksi, etomisen tunne tulee jo silloin. Nälkä minulla on myös lähes koko ajan, jos syön tavallisen kokoisia aamupaloja ja lounaita/ruokia. Ja kaiken tämän lisäksi kuitenkin lähes kaikki ruoka tuntuu tavallaan vastenmieliseltä ja olo on ennen ja jälkeen ruuan epämukava. Näläntunne kuitenkin voittaa ja syön kaikesta huolimatta.

Mielenkiinnolla odotan, mitä oireita vartaloni keksii seuraavaksi.

Kommentit (0)

Ei kommentteja. Ole ensimmäinen!

Jätä kommentti

(*) pakolliset kentät, sähköpostiosoite näkyy vain ylläpidolle