rv 37+1

Kääntyykö vauva vai ei?

15.11.2016

Meillä oli tänään poliklinikkakäynti synnytyssairaalassa perätilaan liittyen. Tarkoitus oli, että tarjonta tarkistetaan ja sen perusteella tehdään tarvittavat tutkimukset ja keskustellaan synnytystavasta. Ihan tarkkaan emme etukäteen tienneet, tutkiiko minut ensin kätilö vai lääkäri tai mikä proseduuri muuten on esimerkiksi aikataulun suhteen.

Eilinen superkuu ei näyttänyt ruuhkauttaneen synnytysosastoa, vaan meidät vastaanottanut kätilö sanoi, että pääsemme suoraan lääkärin luo. Lääkäri kyseli lyhyesti raskauden kulusta ja kysyi, kuinka kauan vauva on ollut perätilassa, sillä neuvolakorttiin ei terveydenhoitaja ole merkinnyt tarjontaa käyntien yhteydessä, vaikka vauva on ollut perätilassa ainakin 10 viikkoa ja joka kerta se on vatsan päältä todettu. Vasta parin viikon takaisessa ultrassa korttin merkittiin PT.

Lääkäri ultrasi tarjonnan (perätila edelleen) ja vauvaa muutenkin. Pylly oli syvällä lantiossani, selkä vatsani vasemmalla puolella, jalat suoraan oikealle. Täydellinen pepputarjonta. Lääkäri mittaili vauvan, koska pientä (muistelemme, että alle 2,5-kiloista) tai isoa vauvaa (yli 4-kiloista) ei yritettäisi kääntää eikä perätilasynnytystäkään suositeltaisi. Alienilla on viikkoja isompi pää (noin rv 39), mutta reisiluu ja vartalonympärys olivat keskikäyrän alapuolella (noin rv 34+5 vastaavat). Kone arvioi vauvan painoksi 2800 grammaa. Napanuora oli vauvan vierellä ja istukka oikealla etuseinässä. Napavirtaukset olivat normaalit ja vauva oli hyvävointinen. Lapsivettä oli normaalin rajoissa, vaikkakin lähellä alarajaa. Vauvan peppu tuntui lantiossa myös sisätutkimuksessa. Kohdunkaula oli edelleen kiinni ja noin 3 cm pituinen. Lääkäri myös kokeili vatsan päältä, nousisiko vauvan pylly ylös lantiosta. Pyllyllä oli potentiaalia nousta, mutta täysin ”irti” se ei tuntunut olevan.

En etukäteen ollut mitenkään innostunut ulkokäännösyrityksestä, mutta lääkäri puhui minut ympäri. Onnistumisen todennäköisyys olisi kuulemma 50 % ja komplikaatioriski esimerkiksi samoin tein käynnistyvälle synnytykselle olisi alle 1 %. Varmistimme kuitenkin, että kääntöyritys tehdään meidän ehdoilla ja lopetetaan heti, kun se ei tunnu minusta hyvältä. Sovimme siis, että ulkokäännösyritys tehdään kevyesti. Ajattelin, että eipä jää jälkikäteen kaivelemaan, kun tämäkin on kokeiltu,  ja onpa sitten oma kokemus kerrottavaksi eikä muilta kuullut ja netistä luetut kauhutarinat jää päällimmäiseksi mieleen. Keskustelimme lääkärin kanssa myös siitä, että mikäli vauva ei käänny, en halua synnyttää alateitse perätilassa, vaan siinä tapauksessa haluamme sektion. Normaalisti ensisynnyttäjän lantio magneettikuvattaisiin perätilasynnytyksen edellytyksiä laskiessa, mutta sektio-orientoitumisen vuoksi kuvausta ei tehtäisi, koska se olisi turha.

Lääkäri luovutti minut kätilölle, joka vei meidät synnytyshuoneeseen, asetteli minut sairaalakaavussa makaamaan sänkyyn kyljelleni jalat ja lantio koholle, ja laittoi käyrät tallentumaan. Vauvan vointia siis tarkkailitin ennen yritystä. Tarkoitus oli, että makaisin lievässä alamäessä puolisen tuntia, jonka jälkeen kääntöä yritettäisiin. Kului neljäkymmentä minuuttia ja kätilö toi minulle kaksi pientä ruskeaa pilleriä (lääkkeen nimestä ei haisuakaan), joiden pitäisi hillitä supistuksia ja rentouttaa kohtu. Kuulimme myös, että lääkärin kaveriksi tulisi erikoislääkäri. Lääkärit saapuivat lopulta yli 1,5 tuntia käyrille laittamisen jälkeen. He olivat ilmeisesti olleet kääntämässä toista tapausta.

Erikoislääkäri kurkkasi tilanteen ultralla, jonka jälkeen minut aiemmin tutkinut lääkäri alkoi kaivamaan vauvan peppua ylös lantiosta muutamallakin eri otteella. Se tuntui epämukavalta, mutta se ei missään nimessä sattunut. Kipeämpää minulla ottaa häpyliitokseen, kun puen tai kävelen. Hetken päästä lääkäri myös alkoi ”silittämään” vauvan yläselkää ja päätä kohti oikeaa kylkeäni tarkoituksena vihjata Alienille, että nyt voisi sukeltaa. Ylävatsaa käsitellessä tunsin muutaman kerran painavaa kipua oikeassa kyljessä/kylkiluissa, mistä mainitsin ja lääkäri lopetti ja vaihtoi käsittelytaktiikkaa. Koko operaatio kesti kaikkinensa ehkä 15 minuuttia, kun lääkäri aina hetken piti vauvaa tietyssä asennossa ja yritti hieromalla vihjata, että käännypä nyt. Aina välillä erikoislääkäri kurkkasi ultralla, missä asennossa vauva kohdussa oli.

Eipä tuo jääräpää mihinkään liikkunut, vaan lääkärit luovuttivat suosiolla. Meille varattaisiin sektioaika raskausviikolle 39.  Todennäköisesti oikealla puolella oleva istukka oli sukelluksen tiellä, mutta varmasti ei tässä vaiheessa voida sanoa. Kätilö laittoi käyrät taas tallentumaan, koska käännöksen tai käännösyrityksen jälkeen vauvan vointia seurataan vielä jonkin aikaa ennen kuin päästetään kotiin. Saimme myös kirjallisen ohjeen, milloin pitää olla yhteydessä synnyttäjien vastaanottoon (synnytys alkaa joko supistuksilla tai veden menolla, vatsa kovettuu pitkäksi aikaa, tulee veristä vuotoa, jne.), ja että omaa vointia ja vauvan liikkeitä pitää seurata parin päivän ajan aktiivisesti. Sain myös lähetteen käydä verikokeessa paria päivää ennen sektiota. Anestesialääkärikin piipahti paikalla (koska hänellä ei kuulemma muutakaan hommaa ollut) ja kertoi lyhyesti suunnitellun sektion puudutteista (ensin epiduraali ja sitten selkäydinpuudute) ja kyseli allergioista. Makoilin käyrillä (kuva alla) reilun puoli tuntia, kunnes kätilö vapautti meidät. Lähdimme sairaalasta neljä tuntia sinne saapumisen jälkeen.

Minulle ulkokäännösyrityksestä jäi positiivinen mieli, vaikka lopputulos ei ollutkaan toivottu. Minua/meitä kuunneltiin ja tulipa tosiaan tämäkin kokeiltua, ettei tarvitse jälkikäteen jossitella. Marikin ilme puolestaan oli aika huolestunut ja jopa tuskainen koko operaation ajan. Ehkä vellaus näytti pahemmalta, miltä se tuntui. Nyt illan aikana alavatsa on tuntunut hieman aralta enkä ihmettele, vaikka huomenna näkyisi jopa mustelma tai pari. Supistuksia ei ole kotiutumisen jälkeen tuntunut (normaalia kovettumista tietenkin). Kuten aina neuvolavellauksenkin jälkeen, Alien on jumpannut tänään tavallista aktiivisemmin.

Ensi viikolla meillä on vielä neuvolakäynti, todennäköisesti viimeinen sellainen. Sitten ollaankin jo todella lähellä, että meillä on Alien sylissä!

Käyrät kääntöyrityksen jälkeen

Yläkuva tältä aamulta eli rv 37+1.

Kommentit (14)

  1. lelu 16.11.2016 klo 10:46

    Justhan mä luin ku saitte positiivisen testin ja pian teil on jo pieni käärö sylissä! Jospa loppu aika menis nopeasti ! jännityksellä odotan teidän puolesta jo ! :) Epäilen teidän käyvän Oysissa, joten ihan mielenkiinnolla kuulen myös mitä olette tykänneet paikasta yms!

    • Minttu
      Minttu 16.11.2016 klo 16:20

      Eiköhän nämä pari viimeistä viikkoa hurahda vauhdilla. Kyllä, OYSissä asioidaan. Kokemuksia tulossa varmaan myöhemmin kootusti.

      • lelu 17.11.2016 klo 18:08

        Kiva juttu! sitä odottaen! Meillä jos joskus onnistutaan joko siellä tai hieman lähempänä kotia :)

      • Minttu
        Minttu 18.11.2016 klo 11:33

        Musta tuntuu että jotkut täältä päin käy teillä päin synnyttämässä, koska Oulaskankaalla on mm. synnytysallas. Perhevalmennuksen tietojen perusteella ei OYSistakaan puutu vaihtoehtoja, paitsi tuo allas.

  2. Mari 16.11.2016 klo 16:02

    Meilläkin oli suunniteltu sektio perätilan vuoksi, eikä kääntöä voitu yrittää. Vähän jännää oli, kun sektio oli vain pari päivää ennen laskettua aikaa. Kaikki meni hyvin, mutta onhan se iso leikkaus, josta toipuminen vie aikansa. Vauvasta näki muutaman viikon ajan, että on koko ajan istunut kohdussa (jalat sojottivat hassusti), mutta onneksi lonkat olivat ok. Onnea matkaan teille! Synnytysajatuksesta luopuminen voi tuntua äkkiseltään hankalalta. Toinen yllätys voi olla se, että vauva tulee sitten niin yhtäkkiä, tuntui minusta epätodelliselta! Putosin kärryiltä!

    • Minttu
      Minttu 16.11.2016 klo 16:19

      Kuinka pitkään teillä vauva oli perätilassa ennen synnytystä? Eipä ole tullut mieleen, että vauvan lonkat tai jalat ovat tässä asennossa vaarassa. Hui! Meillä tuo on istunut pääasiassa, mutta käynyt pariin otteeseen lievästi poikittain viimeisen noin 10 viikon aikana. Ja puolta vaihtaa vieläkin aina ajoittain.

      Kiitos toivotuksista!

  3. Matkalla Onneen 16.11.2016 klo 18:22

    Jännää, kohta pieni on masun ulkopuolella! Ihanaa :) Aika on kyllä mennyt todella nopeasti!

    • Minttu
      Minttu 16.11.2016 klo 22:04

      Kyllä se itsellekin tuntuu näin jälkikäteen, että aika on hurahtanut nopeasti.

  4. Mari 16.11.2016 klo 19:13

    Vauva oli ilmeisesti pitkään perätilassa, neuvolassa tulkittiin tarjonta väärin, mutta suostuttiin lähettämään äitipolille, kun potkut tuntuivat niin alhaalla. Äitipolillakin tuntuma oli kokeneelle lääkärille tunnustellen raivotarjonta ja ultralla perätila. Perätila todettiin siis äitipolilla ja jo seuraavana aamuna leikattiin! Vauvan jaloista kuulemma näki, että on pitkään istunut. Ei ollut tuntumaa siitä, että vauva olisi asentoaan vaihdellut loppuraskaudessa, istui tyytyväisenä samassa asennossa…

    • Minttu
      Minttu 16.11.2016 klo 22:01

      No huh! Tuossa tapauksessa ymmärrän kyllä täysin, että synnytysajatuksesta luopuminen saattoi olla vaikeaa. Itse olen ehtinyt orientoitua jo sektioon monta viikkoa, kun rv 33 alettiin perätilasta puhumaan neuvolassa mahdollisena ”ongelmana”.

      • Mari 17.11.2016 klo 13:33

        No hyvä, kun olette ehtineet orientoitua! Meille tämä tuli niin äkkiä eteen. Suunniteltu sektio on siitä hyvä, että tehdään puudutuksessa ja puoliso pääsee mukaan. Jännää se tietysti oli, mutta hyvät muistot jäi. Vauva oli hyvävointinen ja pääsi heti rinnalle, siinä sitä oltiin kuin teltassa me kolme ja leikkaussaliväki hääri toisessa päässä :)

      • Minttu
        Minttu 18.11.2016 klo 11:36

        Puudutuksella hoitaminen ja puolison mukaan pääseminen on kyllä kiva puoli suunnitellussa sektiossa verrattuna hätäsektioon. Jännäksihän tämä elämä käy varatun ajan lähestyessä.

  5. Ninni 16.11.2016 klo 21:56

    Olipas mielenkiintoista luettavaa! Kiva, että ulkokäännösyritys ei sitten ollutkaan niin epämukava kokemus ja että siitä jäi positiivinen fiilis. Lopputulos ei nyt sitten ollut ehkä se toivotuin, mutta sektiokin on yllättävän yleinen (Väestöliiton mukaan tehdään joka kuudennelle synnyttäjälle). Pari viikkoa menee nopeasti ja ennen kun huomaattekaan niin Alien on siinä tuhisemassa :)

    • Minttu
      Minttu 16.11.2016 klo 22:06

      Oon tyytyväinen, että uskallettiin kokeilla ulkokäännöstä, vaikka etukäteen meinattiin kieltäytyä siitä. Parempi näin, että kokemuksesta jäi hyvä mieli, vaikka sektiohommiksi menikin.

Vastaa kirjoittajalle Mari Peruuta »

(*) pakolliset kentät, sähköpostiosoite näkyy vain ylläpidolle