terveys

rv 17+5

Neuvolaan

2.7.2016

Ensi viikolla meillä on kolmas neuvolakäynti. Vointini on ollut melko hyvä… mitä nyt väsyttää ihan samalla tavalla kuin keväälläkin – missä on se kuuluisa toisen kolmanneksen hehku ja energisyys? Mutta vatsan seudulla on ilmennyt tiettyjä pieniä oireita, jotka pitää mainita terveydenhoitajalle, jotta voimme huohahtaa ja unohtaa ne.

Jo toukokuussa tuntui, että en aina saa virtsarakkoa täysin tyhjäksi, vaan vessassa pitää käydä esimerkiksi puolen tunnin päästä uudelleen. Vessassa käyntien määrä on muutenkin lisääntynyt ja ihan kerrasta riippuen virtsaa tulee normaali määrä tai liru. Mainitsin tästä jo lääkärineuvolassa kesäkuun alkupuolella ja silloin sekä terveydenhoitaja että lääkäri sivuutti sen. Nyt uutena tähän liittyvänä vaivana on ilmennyt se, että jos pissahätä ehtii oikeasti kovaksi (vaikkapa yön jäljiltä), koko alavatsa on erittäin kipeä. Kipu jatkuu muutaman minuutin rakon tyhjentämisen jälkeen, mutta helpottaa sitten. Vastaavaa kipuilua ei ole ilmaantunut muuten. Raskausfoorumeilta löytyy keskusteluja, joissa vastaavaa vaivaa ilmenee varsinkin odottajilla, joilla on taaksepäin kallistunut kohtu, kuten minulla on. Toisin sanoen, tämä ei liene vakavaa, mutta haluan käydä sen vielä neuvolassa uudestaan läpi.

Kesäkuun toisella puolikkaalla ilmestyi uusi vaiva, jota ei ole näkynyt nyt useampaan päivään. Muutaman kerran aivastaessa olen tuntenut nivusissa repeävää kipua. Vastaavaa kipua pidempiaikaisena olen tuntenut muutamaan kertaan, kun esimerkiksi pidemmän istumisen jälkeen olen noussut ylös. Kylkien alaosa, lantio ja nivuset ovat olleet (kuin) repeämäisillään ja tulessa. Kipu helittää heti, kun olen kumartunut, mutta alkanut oikaistaessa. Lantiota eteenpäin työtämällä ja vatsaa näin venyttämällä kipu on hellittänyt muutamassa minuutissa. Näitä epäilen liitos- ja repeilykivuiksi, jotka ovat kai ihan tavallisia, kun jänteet ja kudokset venyvät kasvavan kohdun vuoksi, mutta haluamme jutella tästäkin terveydenhoitajan kanssa.

Kolmas oire on ajoittain lisääntynyt valkovuoto. Se ei ole samanlaista kuin normaalisti, vaan vähän vetisempää, ja se vuotaa lorahdellen eikä päivän mittaan jatkuvasti. Nettikeskusteluiden perusteella vastaavaa on muilta odottajilta tutkittu ihan lääkärin toimesta asti. Eihän vuoto voi olla lapsivettä?! Tuskin, mutta pakko ottaa puheeksi.

Kävimme tällä viikolla hammashoitolassa suuhygienistin luona sekä saamassa ohjausta tulevan lapsen suunterveyteen liittyen että tarkistuttamassa omat suumme. Tunnista noin 10 minuuttia käytettiin lapseen liittyvissä ohjeissa. Sen jälkeen suuhygienisti tarkisti minun suuni ja poisti hammaskivet ja värjäytymät. Lopuksi Marikinkin suu tarkistettiin ja hammaskivet poistettiin. Suunterveyden osalta olemme valmiit Pikku-Alienia varten!

Harmittaa, että väsymyksen vuoksi en ole jaksanut liikkua niin paljon kuin olisi ollut terveellistä. Pari sauvakävelylenkkiä viikossa höystettynä yksittäisillä pyörälenkeillä on pitänyt turvotuksen pois, mutta toivon, että ensi viikon töihinpaluun myötä jaksan taas liikkua vähän enemmän (matalilla sykkeillä totta kai). Työmatkapyöräilyä on ainakin luvassa, jos kelit vain pysyvät vähäsateisina. Syömisistä olemme sentään jaksaneet pitää vähän parempaa huolta ja kesäloman ajan olemmekin syöneet huomattavasti tervellisemmin kuin keväällä ja talvella. Kasvisten määrää on niin helppo lisätä kesällä. Minulle on tullut tavaksi käydä maanantaiaamusiin kotipuntarilla, sillä aina maanantaisin meillä pyörähtää laskuriin uudet viikkolukemat. Tämän viikon maanantaina painoni oli vieläkin hieman alle lähtöpainon, mutta oletan, että tulevana maanantaina lähtöpaino on kurottu kiinni. Jotain apua pienestä liikuntamäärästä ja paremmista ruokailutottumuksista on siis ollut, sillä painonnousu voisi olla paljon rivakampaakin näillä viikoilla.

Ai niin. Tunsin ensimmäiset kevyet liikeet noin 14+5! Illalla jalkapalloa katsellessa todella alhaalla alavatsassa tuntui kuin joku olisi hipaissut minua sisältä päin neljällä sormella. Jalat ja kädet ehkä osuivat kohdunseinämään Alienin venytellessä? Seuraavana iltana tuntui vastaava töytäisy, mutta kolmella sormella ja neljäs pyyhkäisten. Sen jälkeen olen silloin tällöin (erityisesti iltaisin sohvalla tai sängyssä rauhoittuen) tuntenut yksittäisi hipaisuja, kuplia ja mylläyksiä, mutta millään tavalla liikkeet eivät vielä ole tulleet säännöllisiksi.

Ja se salmiakkihimo. Se kummittelee edelleen, päivittäin ja rajuna. Yritän pysyä lujana.

rv 8+6

Lääkkeettömyyttä raskausaikana

1.5.2016

Flunssa:

Sain kuin sainkin lopulta kevätflunssan noin 5+3, joka onneksi oli lievää sorttia. Oireina oli pientä lämpöilyä ja limaneritystä, joiden vuoksi vietin sairaslomalla pari työpäivää. Normaalitilanteessa olisin ottanut parina päivänä flunssan peruslääkettä Duactia, mutta raskauden vuoksi jätin ne tietenkin syömättä. Uutena hoitomuotona kokeilin nenäkannua, jota minun on ollut jo parin vuoden ajan tarkoitus kokeilla talvisiin poskiontelo-/flunssavaivoihin ja kausiallergiaoireita helpottamaan. Huuhtelin poskionteloita muutaman päivän kahdesti päivässä ja jatkoin vielä muutaman päivän kerran päivässä. Ajatus on kokeilla, onko huuhtelusta oikeasti apua myös, kun koivu- ja heinäallergiat iskevät kunnolla päälle.

Päänsärky/migreeni:

Otin viimeisimpien piinapäivien aikana kertaalleen Panadolia päänsärkyyn, mutta sen jälkeen menin pari viikkoa keppijumpan, venyttelyn ja viljapussin avulla. Olen aika herkkä saamaan niskajännityspäänsäryn, mutta pärjäsin sen kanssa pari viikkoa ilman farmaseuttista lääkitystä. Onneksi migreeniksi asti päänsärky nykyään muuttuu enää aika harvoin (3-4 kertaa vuodessa) ja migreenilääkkeet vanhenevatkin puolessa välissä pakettia lääkekaappiin. Raskauden aikana niitä ei tietenkään voi käyttää, vaikka olisi kuinka huono olo.

Neuvola-aikaa varatessani terveydenhoitaja sanoi, että ensimmäisellä kolmanneksella saa syödä vain parasetamolia, mutta toisella kolmanneksella myös ibuprofeiinia. Kolmannella kolmanneksella ibuprofeiini on taas kielletty. Olen päättänyt, että pyrin olemaan mahdollisimman pitkälle ilman särkylääkettä, jos vain mitenkään päin kestän, ja yritän hoitaa niskajännitystä vielä aiempaa paremmin jumpalla ja lämmöllä myös ennaltaehkäisevästi. Ehkä se jää tavaksi raskauden jälkeenkin. Otan tavallisesti aika herkästi särkylääkkeen orastavaan päänsärkyyn, sillä yleensä se pahenee hoitamattomana sietämättömäksi.

Alkuraskauden aikana olen sinnittelystä huolimatta joutunut parina päivänä turvautumaan parasetamoliin. Esimerkiksi toissaviikko oli totaalista päänsäryn riemujuhlaa. Mennyt viikko sen sijaan on ollut ihanaa, koska niskat ovat olleet hyvässä kunnossa. Toivottavasti ne nyt pysyy myös auki!

Kausiallergia:

Aseina siitepölyallergioita vastaan on paikallishoitolääkeet eli nenäsuihke ja silmätipat. Neuvolan ensikäyntiä varatessa terveydenhoitaja kertoi, että setiritsiiniä saisi syödä raskausaikana, mutta haluan varmistaa sen vielä lääkäriltä. Normaalin allergialääkkeeni Histecin vaikuttava aine on nimenomaan setiritsiini ja sen pakkausselosteessa tuotteen käyttöä ei suositella raskauden aikana. Onneksi vielä oireet eivät ole olleet lääkitsemistasolla. Ensimmäinen lääkärineuvola on reilun kuukauden päästä (aikaa ei ole vielä varattuna), jolloin koivukausi on sopivasti pahimmillaan päällä.

Ilmeisesti viime kesän kylmyyden vuoksi koivun kukinta voisi tänä vuonna olla tavallista pienempää. Toivotaan, että ainakaan kaksi edellistä kesää ei toistu. Tavoite on joka tapauksessa ensisijaisesti hoitaa allergiaoireet paikallishoitolääkkeillä ja nenäkannulla. Joka iltaisen nenäkannuttelun aloitin jo viime viikolla, koska nenän limakalvot tuntuvat turvonneilta ja aivastelu on todennäköisesti vain muutaman päivän päässä, vaikka aika pohjoisessa asummekin.

rv 5+4

Salmiakkihimo ja muita ruokajuttuja

8.4.2016

Olemme tienneet raskaudesta kaksi viikkoa. Ruokavalion ja ravinteiden osalta olen/olemme valmistautuneet raskauteen melko hyvin jo etukäteen. Olen syönyt tavallisen ruokavalion tukena ravintolisiä (foolihapollista B-vitamiinivalmistetta, C-vitamiinin ja sinkin yhdistelmää ja D-vitamiinia) sekä tulevaa raskautta että omaa terveyttäni silmällä pitäen jo reilusti yli vuoden. Reilu kuukausi sitten aloin ottamaan aamulla myös probioottikapselin. Plussan jälkeen otin repertuaariin mukaan myös kalsiumlisän ja kalaöljyn. Näitä olen ajoittain syönyt jo aiemmin, mutta nyt oli hyvä syy ostaa niitä taas.

Viime syksynä ennen ensimmäistä inseminaatiota etsiskelin tietoa raskaudenaikaisista ruokasuosituksista (pääasiassa kielloista), joita olen noudattanut päällisin puolin aina piinapäivien ajan, ja nyt plussan jälkeen säntillisesti. Ennen kuin lähdimme hedelmöityshoitoihin minulla oli tavallaan vääristyneen vaikea kuva raskaudenaikaisista ruoka-ainekielloista. Eihän tuossa listassa (Eviran ja THL:n ruokasuositukset lapsiperheille, 2016, pdf) ole oikeastaan mitään hankalaa! Lähes kaikkea voi syödä, jos se on käynyt uunissa tai se on muuten kypsennetty.

Olen aina juonut teetä melko paljon, joten aloitin sen vähentämisen jo vuodenvaihteessa, jotta plussan kohdalle osuessa pudotus 3-4 kupin päiväannokseen ei olisi niin kova. Vähennys oli yllättävän helppoa. En ehkä ollutkaan niin koukussa kuin aina kuvittelin! Pyrin nyt pysymään maksimissaan kolmessa päiväannoksessa, joista ainakin yksi on vihreää. Yhtenä päivänä join neljännenkin kupillisen mutta senkin vihreänä. Minttuteet unohdan nyt hetkeksi ennen kuin saan vahvistuksen luetaanko se yrttiteeksi. Muita yrttiteitä en ole koskaan juonut ja rooiboskaan ei maistu, joten isoja myönnytyksiä ei tarvitse kuumien juomien osalta tehdä.

Karkit ovat aina olleet minulle ykkösherkku ja syön niitä säännöllisesti ja viikottain. Raskauden myötä olen päättänyt vähentää karkkien syöntiä, koska en halua marinoida tulevaa lastamme sokeriliemessä tai altistaa alkiota/sikiötä ihan turhille lisäaineille. Leivonnaiset ja satunnainen jäätelö olkoot nyt minun sokeriherkkujani. Kieltämättä olen puolivahingossa vähentänyt karkkien määrää jo parin kuukauden ajan eikä minun yllättäen tee edes mieli ostaa irtokarkkeja, suklaata tai lakritsia.

Mutta se salmiakki. Oi se ihana suolainen salmiakki, jota en erityisesti nyt saa syödä (THL:n 22.1.2016 julkaistut uudistetut ravintosuositukset). Viimeisimpien piinapäivien aikana Ruotsista ostetut, nyt keittiön alalaatikossa lymyävät ”pingviinisalmiakit” kiusaavat minua niin niin paljon. Positiivisen raskaustestin jälkeen söin pieniä määriä salmiakkia muutamana päivänä, mutta sitten iski moraalinen krapula. En halua ottaa turhia riskejä herkutteluni vuoksi, joten en ole syönyt muruakaan salmiakkia viikkoon. Tutkimuksissa on todettu, että salmiakkia ja lakritsia raskausaikana syöneiden äitien raskaudet ovat olleet keskimäärin lyhyempiä, heidän lapsensa ovat saaneet keskimääräistä hieman huonompia tuloksia älykkyystesteissä, ja heidän lapsilla on todettu muita enemmän keskittymishäiriötä. Suosituksissa noudatetaan varovaisuusperiaatetta, joten salmiakki ja lakritsi ovat ”käyttöä ei suositella” -osastossa, vaikka täyttä varmuutta pohjimmaisista aiheuttajista ei ole. Suositusten mukaan olisi edelleen sallittua syödä muutama makeinen satunnaisesti, mutta parempi pitäytyä nollalinjassa. Lupaan kuitenkin olla ajamasta itseäni hermoromahduksen partaalle, jos jonain päivänä raskauden aikana syön vahingossa salmiakkia tai lakritsia.

Kuudennen viikon lopulla, kun yksikään raskausajan himotus ei ole vielä iskenyt päälle, on helppoa ja idealistista pauhata omista päätöksistä. Joten katsotaan tilannetta sitten uudestaan, kun on aika perua puheita.

Kielletyt ruoka-aineet raskausaikana

1.9.2015

Vaikka ensimmäinen inseminaatio on vasta edessä, olen jo alkanut kaivamaan tietoa raskauden aikaisista ravintosuosituksista ja erityisesti kielletyistä ruoka-aineista. Vaikka en huolehdikaan asioista etukäteen yhtä paljon kuin Marikki, ruuan suhteen haluan olla valmistautunut jo ennen ensimmäistä yritystä, jos vaikka sattuisi heti tärppäämään!

Emme syö kovin eksoottisesti, mutta minulla on omat herkkuni, joita tulen raskaus- ja imetysvaiheissa varmasti kaipaamaan, kun toivottavasti sinne asti päästään. Graavilohi, ilmakuivattu kinkku ja pastöroimattomat maitotuotteet ovat sukulaisten raskauksien myötä jo tiedossa, mutta muuten meidän lähtötaso tiedon suhteen oli matala. Selailin siksi muutaman sivuston suosituksia ja eniten minuun vaikuttaa nämä rajoitukset/kiellot:

  • kofeiinia enintään 300 milligrammaan vuorokaudessa (n. 7,5 dl mustaa teetä)
  • yrttijuomia ja -teetä pitää välttää, joten piparminttuteestä pitää luopua raskausaikana
  • maksaa ja maksamakkaraa ei saa syödä kovin usein
  • jo mainittuja graavilohta, ilmakuivattua kinkkua ja pastöimattomia maitotuotteita pitää välttää; maitotuotteita tosin voi käyttää ”kuplivan kuumaksi” lämmittettynä ja ilmakuivattua kinkkua kuumennettuna; mozzarella-kirsikkatomaatti-parmankinkku-pitsaa saa siis syödä!
  • puoliraakaa lihaa ei saa syödä, joten naudanlihapihvit pitää syödä kypsinä
  • salmiakkia ja lakritsia ei saa syödä säännöllisesti ja korkeintaan 50 g kerralla, nyyh

Mielenkiintoista on, että olen aiemmin kuullut, että vihreää teetä ei saisi juoda raskausaikana, mutta millään nyt löytämälläni listalla sitä ei kielletty ja esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos mainitsi sen erikseen sallittujen teejuomien joukossa. Vihreässä teessä on vähemmän kofeiinia kuin mustassa teessä, joten siksi todennäköisesti juon raskausaikana teeni painottaen vihreää.

Googlailun isoin yllätys oli se, että keinotekoisia makeutusaineita saa käyttää raskausaikana lähes mielinmäärin. Asesulfaamia (E950), aspartaamia (E951) ja sukraloosia (E955) ei käytännössä ole rajoitettu mitenkään, mutta syklamaattia (E952) ja sakariinia (E954) ei suositella. Stevian suhteen en löytänyt varmaa tietoa. Saako sitä käyttää raskausaikana? Käytän steviaa jonkin verran teen makeuttajana, joten jos varmaa tietoa ei löydy, pitää siitä luopua.

Muuten näyttää riittävän, että ajattelee maalaisjärjellä. Ulkolaiset pakastemarjat pitää kiehauttaa, salaatit ja juurekset pestä, ja kädet pestä esimerkiksi raa’an lihan ja kanan käsittelyn jälkeen hyvin.

Onko ihan järjetöntä ajatella, että alkaisin heti inseminaation jälkeen noudattamaan raskausajan rajoituksia kunnes kierron raskaustestin tulokset saadaan? Istukka kait alkaa muodostumaan, kun alkio on viikon ikäinen, mutta ilmeisesti alkio on heti kiinnittymisen jälkeen samassa verenkierrossa odottavan äidin kanssa. Onko raskausruokavalion noudattaminen heti yrityksen alusta alkaen hätävarjelun liioittelua?