08/2015

Vauvanvaateostoksilla

30.8.2015

Voihan vauvanvaatteet! Milloin on oikea aika aloittaa niiden ostaminen? Olisi mielenkiintoista tietää, ovatko muut lasta toivovat odottaneet kärsivällisesti raskauden varmistumiseen tai raskauden tiettyyn vaiheeseen (esimerkiksi ensimmäiseen ultraan tai rakenneultraan?) asti ennen kuin ovat alkaneet tekemään vauvanvaatehankintoja, vai onko vaatteita (tai leluja tai muita tarvikkeita) ostettu hiljalleen jo silloin, kun lapsi on ollut vasta toiveissa tai yrityksen alla.

Taloudessamme lastenvaatehankintaan on kaksi hieman erilaista näkemystä: Käytännön ihmisenä Minttu odottaisi vaatehankinnoissa mielellään siihen asti, että lapsi on ilmoittanut tulostaan, kun taas minä haluan nauttia jo tästä ”odotuksen odotuksesta” ja tehdä pikkuhiljaa hankintoja.  En tarkoita että testailisin jo lastenvaunuja ja hamstraisin kotiin vaippoja ja tuttipulloja, mutta lastenvaatteiden ihastelu ja hypistely kaupoissa on kieltämättä ollut suosikkipuuhaani tänä kesänä. En halunnut tehdä hankintoja vielä silloin kun vasta haaveilimme lapsesta (se tuntui minustakin ennenaikaiselta), mutta nyt, kun olemme käyneet ensikäynnin klinikalla ja käytännössä aloittaneet tämän projektin, olen vihdoin antanut itselleni luvan silloin tällöin shoppailla vauvanvaateosastolla.

Suhtaudun hedelmöityshoitoihin realistisin odotuksin, ja tiedän hyvin, ettei lapsen saaminen ole ollenkaan itsestäänselvyys. Silti haluan olla tässä vaiheessa toiveikas ja luottaa siihen, että hedelmöityshoidot onnistuvat kohdallamme. Olen taipuvainen stressaamaan ja murehtimaan kaikesta mahdollisesta (ja mahdottomasta) mikä voi mennä pieleen. Sen takia pyrinkin nyt tässä projektissamme olemaan murehtimatta tulevia asioita joista ei voi vielä tietää tai joihin ei voi itse vaikuttaa, ja nauttimaan täysillä nykyhetkestä ja suunnitelmistamme (ja lastenvaatteista). Jos lasta ei hoitojen päätteeksi tulekaan, ei muutama kaapissa odottava käyttämättömäksi jäänyt lastenvaate tee tilanteesta enää yhtään sen vaikeampaa tai surullisempaa kuin mitä se jokatapauksessa on, jos toive lapsesta jää täyttymättä.

Koska tulevan lapsen sukupuolesta tai syntymäajankohdasta ei ole vielä tietoa, olen pyrkinyt ostamaan perusvaatteita, jotka toivottavasti sopivat mihin tahansa vuodenaikaan ja kummallekin sukupuolelle. Enemmistö lastenvaatteista näyttää olevan jaettu hyvin vahvasti sukupuolen mukaan, mutta onneksi monesta vaateketjusta löytyy myös hyviä unisex vaatteita. On jännä, miten pienestä mielikuvat syntyvät. Kun katselimme yhtenä päivänä vauvanvaatteita Lindexillä, oli Minttu sitä mieltä, että ylläolevan kuvan pilkullinen body on tarkoitettu tytöille, kun taas raidallinen body on sukupuolineutraali. ”Marimekkomaiset” isommat pilkut olisivat sopineet kummallekin sukupuolelle, mutta pieni pilkku-kuviointi oli kuulemma jotenkin tyttömäinen. Minä kyllä voisin pukea sen pojankin päälle. Ja mikä siinä onkin, että melkolailla kaikki poikien puolen vaatteet kävisivät mielestäni myös tytölle, mutta arastelisin pukea poikaa suurimpaan osaan tyttöjen puolen vaatteista? Miksei pojan bodyssä voisi olla kukkakuviointia tai vaaleanpunaisia raitoja?

Kuvat: Lindex

Ovulaation metsästys

25.8.2015

Elokuun kierto oli meille harjoituskierto ovulaation paikannuksen suhteen. Kiertoni on suurinpiirtein säännöllinen (30-32 päivää), mutta aina silloin tällöin väliin mahtuu vähän lyhyempi tai pidempi kierto. Kumpikaan meistä ei ole aiemmin yrittänyt raskautua, joten ovulaation metsästys (kuten olen asian ristinyt) on yksi monesta uudesta hommasta. Olen pitänyt kirjaa kuukautiskierrostani maaliskuusta asti ja applikaatio arvioi ovulaationi ilman testituloksia 17. kiertopäivän paikkeille, mutta se ei tietenkään ole luotettava tieto. Tilasimme kolmia erilaisia ovulaatiotestejä (liuskoja, puikkoja ja Clearbluen digitaalisen ovulaatiotestipakkauksen) Raskauskeijusta hyvissä ajoin heinäkuussa.

Aloitin tikuttamisen Clearbluen digitestillä 14. kiertopäivän aamuna, koska se tuntui olevan suositeltu aloituspäivä 31 päivän kierrolla. Ja hyvä oli, että aloitin jo tuolloin, sillä jo seuraavana aamuna (kp 15) sain positiivisen tuloksen! Suunnitelmani mukaan testasin hymynaamatuloksen jälkeen samasta näytteestä myös puikolla ja liuskalla, jotka molemmat antoivat positiivisen tuloksen. Tarkoitus oli siis ovulaation lisäksi testata eri testejä ja nähdä, eroavatko niiden tulokset toisistaan.

Oikeastihan ovuaaltiotestit voi kierrossa lopettaa, kun saa ensimmäisen positiivisen tuloksen, mutta kokemuksen kartuttamiseksi testasin vielä positiivista tulosta seuraavanakin aamuna (kp 16). Clearblue antoi edelleen hymynaaman ja sekä liuska että puikko näytti positiivista testitulosta. Liuskassa testiviiva oli vahva, puikossa tumma, mutta vähän ohuempi kuin kontrolliviiva. Koska en ensimmäisenä testauspäivänä käyttänyt puikkoa tai liuskaa, en ollut nähnyt, miltä negatiivinen tulos niissä näyttää, joten jatkoin liuskalla testaamista vielä kp 17:nakin. Sekin näytti vielä melko tummaa viivaa. Aion tehdä liuskalla vielä yhden testin varmasti negatiivisena päivä eli ihan kierron lopussa.

Koska liuskatestit näyttäisivät toimivan minulla ihan hyvin, tilasimme lisää liuskoja seuraavaa kiertoa varten. Clearbluen testitikkuja meille vielä jäi 7 kpl ensimmäistä oikeaa kiertoa varten, joten niitä ei vielä tarvita lisää. Meidän pitää vielä keskustella, luotammeko oikeassa kierrossa liuskoihin ja varmistamme positiivisen tuloksen Clearbluella, vai vedämmekö koko testipätkän kummallakin tai pelkästään Clearbluella.

Miten te muut olette testanneet? Monella testillä samana päivänä? Samasta vai eri näytteestä? Kuinka tarkasti olette testanneet joka päivä samaan aikaan?

Jotkut testit neuvovat testaamaan klo 8-20 välillä, toiset klo 10-20 välillä. Kaikkien testien ohjeet neuvovat tekemään testin samaan aikaan. Helpointa testaus olisi tehdä kotona, jotta töissä ei tarvitse hiippailla edes takaisin tikkujen kanssa, mutta voiko testin tehdä jo ennen aamukahdeksaa? Aamutestaus olisi siksi paras, että positiivisen tuloksen päivänä voisi heti olla yhteydessä klinikkaan.

Seuraavassa kierrossa onkin sitten tosi kyseessä. Silloin käyn kuukautisten jälkeen klinikalla, jossa arvioidaan ovulaatiopäivä ultran avulla. Syyskuun kierrossa toivotaan, että ovulaatio osuu arkipäivälle, jotta ensimmäinen inseminaatio voidaan tehdä!

Ensikäynti klinikalla

23.8.2015

Kävimme ensikäynnillä Väestoliiton klinikalla kesäkuun alussa. Aikaa varatessamme huhtikuussa emme olleet vielä varmoja siitä milloin tarkalleen haluaisimme aloittaa hedelmöityshoidot, mutta ajattelimme, että ensikäynti auttaisi meitä selkeyttämään suunnitelmiamme. Emme olleet osanneet varautua siihen, että ensikäyntiaikaa joutuisi odottamaan 1,5 kuukautta, joten odotus tuntui aluksi todella pitkältä. Se sai meidät kuitenkin huomaamaan, ettemme halunneet odottaa hedelmöityshoitojen aloitusta enää kauaa, vaan olimme valmiita siirtymään lapsenhankintapuheista tekoihin. Lopulta odotusaika kului nopeasti, enkä työkiireiden takia edes ehtinyt jännittämään ja miettimään ensikäyntiä etukäteen niin paljon kuin olin aluksi pelännyt.

Sen verran ensikäynti taisi kuitenkin jännittää meitä kumpaakin, että kinastelimme koko matkan klinikalle siitä, olisiko meidän pitänyt lähteä kotoa kymmentä minuuttia aiemmin (ehdimme klinikalle tietenkin aivan ajoissa). Tapasimme klinikalla ensin lääkärin, joka kertoi meille perustietoa ovulaatiosta, hedelmöittymisestä ja inseminaatiosta. Juttelimme lääkärin kanssa meidän suhteestamme, toiveistamme ja Mintun terveydestä ja lopuksi lääkäri teki Mintulle gynekologisen tutkimuksen ja ultraäänitutkimuksen. Lääkärin tapaamisen jälkeen kävimme vielä juttelemassa hoitajan kanssa. Kävimme hänen kanssaan läpi sukusolujen valintaan ja tilaukseen liittyviä käytännön asioita ja juttelimme yleisesti hedelmöityshoitoihin ja sateenkaariperheyteen liittyvistä asioista. Sovimme, että valitsisimme Mintun kanssa luovuttajan klinikan kesälomatauon aikana ja varasimme elokuun alkuun ajan psykologikäynnille sekä uuden ajan hoitajalle sukusolujen tilaamista varten.

Ensikäynnistä jäi meille kummallekin todella mukava mieli. Klinikan henkilökunta oli ystävällistä ja välitöntä, ja lääkärimme vaikutti todella sydämelliseltä.

Kumpi synnyttää?

20.8.2015

Kun naispari alkaa hankkimaan lasta, ihan ensimmäisiä päätöksiä on, kummasta tulee synnyttävä äiti. Parista riippuen päätös voi olla mitä tahansa itsestään selvän tai erittäin hankalan väliltä. Jotkut parit joutuvat vaihtamaan suunnitelmia lennosta, jos raskaaksi tuleminen ei onnistukaan. Ja monessa kahden äidin perheessä kumpikin äiti on jossain vaiheessa raskaana ja raskauksien vuorojärjestys määräytyy esimeriksi iän perusteella.

Meille valinta ei ollut itsenstään selvä. Aloitimme miettimään vaihtoehtoja pari vuotta sitten, kun aloimme tosissamme haaveilemaan perheestä. Käytimme monta kävelylenkkiä ja ajomatkaa asiaa pohtien. Kävimme läpi kaikki erilaiset yhdistelmät, joita kahdesta naisesta ja luovutetusta sukusoluista voi saada. Kävimme läpi kummankin pelot ja huolenaiheet eri vaihtoehtoihin liittyen.

Päätös olisi ollut helpompi, jos jommalla kummalla olisi ollut palava himo olla raskaana. Marikki on aina nähnyt itsensä äidin roolissa, mutta hän ei kuitenkaan ollut varma, haluaako kokea raskauden. Minä en puolestaan koskaan ole nähnyt itseäni äitinä, vaikka lapsena nukeilla leikinkin. Minun perhehaaveet heräsivät vasta, kun olimme alkaneet seurustella. Pohdittuamme vaihtoehtoja joka puolelta, päädyimme lopulta siihen, että minä olisin meistä se, joka olisi raskaana ja synnyttäisi. Päätös tehtiin lopulta järjellä eikä niinkään tunteella. Olen perusterveempi ja kaksi vuotta nuorempi, joten toivottavasti raskaaksi tuleminen ja raskausaika olisivat minulle helpompia. Ja mikä tärkeintä, minulla ei ole sukurasitteena vakavia sairauksia.

Näillä mennään ainakin aluksi. Katsotaan ajan kuluessa ja yrityskertojen myötä, pitääkö suunnitelmaa vaihtaa.

Let’s go!

16.8.2015

Tästä se alkaa! Sekä blogi että lapsen hankinta. Olemme olleet yhdessä yhdeksän vuotta ja ainakin viimeiset kaksi vuotta olemme aktiivisesti puhuneet, että jossain vaiheessa haluamme lapsia. Koska olemme naispari, homma ei ole niin yksinkertaista, vaan se vaatii hieman suunnittelua ja myös (rahan) säästämistä. Viime keväänä totesimme, että aika on kypsä projektin aloittamiseksi. ”Täydellistä hetkeä” ei ole olemassa. Jos odottaisimme vielä, saisimme enemmän säästöön, mutta toisaalta ikää kertyy koko ajan enemmän.

Kävimme ensikäynnillä Väestöliiton Oulun lapsettomuusklinikalla kesäkuussa 2015  ja kesälomien jälkeen tapasimme klinikan perhepsykologin. Aloitamme hedelmöityshoidot syksyllä ja ensimmäinen inseminaatio on tarkoitus suorittaa joko syys- tai lokakuussa luonnollisesta kierrosta riippuen. Ovulaation metsästystä on tarkoitus harjoitella jo elokuussa.

Ovulaatiotikut ja -liuskat on hankittuna ja sukusolut on tilattuna, joten seuraavaksi jännitetään, miten syyskuun kierto lopulta osuu.