06/2016

rv 17+2

Menopelit ja turvaistuimet

29.6.2016

Hedelmöityshoitojen jälkeen suurin kustannus tulevaan lapseen liittyen lienee vaunut/rattaat ja turvaistuin. Rahan lisäksi näihin hankintoihin liittyy tukku turvallisuus-, käytettävyys- ja tarpeellisuusseikkoja, joita pitää pohtia etukäteen, jollei aio vaihtaa välineistöä muutaman kuukauden välein. Rattaisiin ja vaunuihin liittyvät tarpeet ovat hyvin perhekohtaisia, joten yhden ratkaisua ei todennäköisesti pystyy suoraan kopioimaan, vaikka aiheesta löytyy sivukaupalla keskusteluja eri foorumeilta.

Olemme miettineet omia tarpeitamme ja todenneet, että haluamme kattaa kuljetustarpeet tarkoituksenmukaisesti, mutta mahdollisimman vähillä palasilla vastasyntyneestä taaperoon. Emme halua hankkia välineitä, joiden hyödyllinen käyttöaika on vain muutamia kuukausia, vaan kattaa samoilla varusteilla mahdollisimman pitkä aikaväli. Asunnossamme ei myöskään ole ylimääräistä säilytystilaa, jonne lyhytaikaiset varusteet voisi hukata seuraavaa lasta odottamaan. Otimme vaunuvalintaan varaslähdön viime viikolla, kun kävimme (kyselemässä tyhmiä ja) koeajamassa muutamia malleja Haaparannan reissulla.

Vaunuttelun lisäksi oletamme, että haluamme kärrytellä vauvaa tarpeen mukaan myös turvakaukalossa eli kaukaloon pitää saada renkaat alle. Tällä hetkellä ajatuksemme on, että vaunuttelu ja muu kärryttely pitää pystyä hoitamaan yhdellä ratasrungolla. Toisin sanoen katselemme yhdistelmävaunuja, joihin saa suoraan tai helppokäyttöisellä adapterilla kiinni (todennäköisesti) Britax Römer Baby-Safe Plus SHR II-turvakaukalon. Kaukalokärryttely tulee tapahtumaan kaupoissa ja kauppakeskuksissa. Vaunuttelemme pääasiassa asfaltoiduilla (ja kohtuullisen hyvin auratuilla) kevyenliikenteen väylillä ja lisäksi vaunuja käytettäisiin ulkona nukuttamiseen. Rattailla kärryttely tapahtuisi sekä kaupungilla että kävelyteillä.

Yhdistelmävaunujakin vain on monenlaisia. Joissakin ratasistuin poistetaan, kun käytetään vaunukoppaa (kuvassa vasemmalla), ja joissakin vaunukoppa istuu ratasosan sisälle (kuvassa oikealla). Kaikissa rungoissa ratasistuin irrotetaan kaukalon tieltä. Kun tähän lisätään vielä runkojen muut ominaisuudet renkaiden koosta ja rakenteesta, jousituksesta, istuimen ja ohjaustangon säädöistä ja tavaratilasta, valinta ei ole millään muotoa helppo.

Palasia on yhdenkin rungon tapauksessa melko monta, mutta ajallisesti niitä ei käytetä yhtä aikaa. Yritin hahmottaa tarpeita aikajanalla:

noin 0-6 kk: käytössä turvakaukalo, runko ja vaunukoppa

noin 6-9 kk: käytössä turvakaukalo, runko, vaunukoppa ja ratasistuin

noin 9-10 kk eteenpäin: käytössä vauvan koosta riippuen turvakaukalo tai turvaistuin, runko ja ratasistuin

Toisin sanoen vain ensi kesänä meillä on kaikki neljä osaa käytössä. Syksyllä vauva ei todennäköisesti enää mahdu vaunukoppaan ja autossakin matkustaminen siirtyy kiinteään turvaistuimeen. Tällöin turvakaukalo ja vaunukoppa siirtyvät pitkäaikaissäilytykseen.

Tällä hetkellä ykkösvaihtoehtomme yhdistelmävaunuksi on Britax Go Next (kuvassa vasemalla), jossa ratasistuin ja vaunukoppa ovat erilliset. Britaxin kaukalot saa kiinni mukana tulevalla adapterilla. Siinä on ilmatäytteiset renkaat ja melko massiivinen tavaratila. Rattaat saa taiteltua pienehköön tilaan, vaikka siinä olisi ratasistuin kiinni. Syksymmällä kauppoihin saapuva Britax Go Big on myös mielenkiintoinen. Sitä saa sekä erillisellä kovalla vaunukopalla että rattaan sisään laitettavalla pehmeällä kantokopalla (kuvassa oikealla). Siinä on aavistuksen isommat eturenkaat kuin Go Nextissä, mutta ne eivät ole ilmatäytteiset vaan puhkeammattomat (kovat). Runko on ilmeisesti hieman Go Nextiä kapeampi, mutta tavaratila puolestaan isompi.

Lisäksi olen vilkuillut myös Bugaboo Buffalo-ja Hartan Topline X-rattaita. Kumpaakaan vaan ei pääse koeajamaan meidän seudulla ja kieltämättä Bugaboo on aika tyyris, mutta silti tavallaan mielenkiintoinen. Siitä pitänee lukea vielä vähän lisää. Hartaniin ei taida saada kaukaloa kiinni, joten se tipahtanee listoilta. Emmaljungan mallisto vaikuttaa puolestaan kookkaalta ja kömpelöltä. Niitä voisi harkita, mikäli samalla rungolla ei olisi tarve pyöriä myös turvakaukalon kanssa kaupungilla. Todennäköisesti käymme niitä kuitenkin koeajamassa ennen lopullista päätöstä.

Mitä muita malleja kannattaisi tutkia? Teemmekö tämän tarpeettoman monimutkaiseksi ja vaikeaksi itsellemme? Miten te muut olette ratkaisseet ratas-/vaunuhankintanne

19.7.2016: lisätty linkki Britax Go Bigin tuotesivulle

rv 16+5

Lastenhuonesuunnitelmia

25.6.2016

Tällä viikolla otimme pienen varaslähdön lastenhuoneen varusteluun. Kävimme Ikeassa terassikalusteostoksilla ja ostimme samalla reissulla tulevaan lastenhuoneeseen kirjahyllyn jossa on hyvä säilyttää lapsen kirjoja ja leluja. Katselimme samalla jo alustavasti myös pinnasänkyjä. Haaveilin jonkin aikaa Stokken Home pinnasängystä, mutta niin ihana kuin se onkin, on se kooltaan aivan liian massiivinen meidän makuuhuoneeseemme. Myös sängyn korkea hinta mietitytti (etenkin kun sängyn ja patjan lisäksi kaikki suloiset lisävarustukset kuten katosverhot olisi tietenkin pitänyt ostaa erikseen), kun kaikenlaista muutakin hankittavaa on tiedossa. Nyt Ikeassa silmiini osui vaaleanharmaa Gonatt-pinnasänky, joka mahtuisi niin makuuhuoneeseemme kuin budjettiimmekin Stokken sänkyä paremmin. Se myös sopisi hyvin kirjahyllyn harmaaseen sävyyn siinä vaiheessa, kun pinnasänky siirretään makuuhuoneestamme lastenhuoneeseen.

Emme olleet vielä ehtineet tutustua sittereiden maailmaan tai tehdä päätöstä siitä, millaisen sitterin haluaisimme hankkia. Nyt tuota valintaa ei tarvitse tehdäkään, koska saimme Mintun siskolta käytetyn Doomoo-säkkituolin. Se on ollut käytössä siskon kahdella lapsella ja on kaikinpuolin hyväkuntoinen ja Mintun sisko kehui sitä käytössä käteväksi, joten sitteriasia on nyt ratkaistu! Säkkituoliin on mahdollista ostaa keinujalka alle, ja voi olla että ostamme sellaisen jossain vaiheessa jos näyttää että vauva viihtyy säkkituolissa.

Olemme tehneet myös joitain pienempiä hankintoja tulevaa lastenhuonetta varten. Ikeasta löytyi lelusäilytystä varten pari puulaatikkoa, joiden alle voisi laittaa renkaat sitä varten, että laatikoita voisi liikutella helposti huoneesta toiseen. Huoneen seinälle olen hankkinut kauniin taideprintin Etsystä ja jossain vaiheessa on aivan pakko hankkia myös lastentarvikeliikkeessä ihastelemamme Done by Deer-merkin soiva Melody-sarvikuono.

Olisi mukava kuulla millaisia lastenhuonesuunnitelmia muilla on (ollut) ja missä vaiheessa olette tehneet hankintoja?

rv 15+2

Indigo Girlsiä Alienille

15.6.2016

Vauvat tiettävästi tunnistavat raskauden aikana kuulemansa äänet ja melodiat myös syntymän jälkeen. Suomalaistutkimuksen mukaan vauva tunnistaa säännöllisesti raskauden aikana kuulemansa melodian vielä 4 kuukauden ikäisenäkin. Raskauden aikainen äänimaailma vaikuttaa mahdollisesti myös sikiön hermoston kehitykseen. Äänimaailmalla voi siten olla sikiölle myös haitallisia vaikutuksia, joten äänenvoimakkuuden kanssa lienee järkevää pysyä maltillisissa lukemissa.

Musiikkia käytetään myös vanhemman ja lapsen välisenä vuorovaikutus- ja kommunikaatiokeinona. Musiikilla on jopa vaikutusta lapsen kielelliseen kehitykseen. Joidenkin lähteiden mukaan raskauden aikana sikiö aistii, kun äiti pitää kuulemastaan musiikista, joten toistuvasti sikiölle soitettavan musiikin pitäisi olla äidille mieleen. Vielä parempi olisi, jos odottava äiti itse laulaisi melodiaa, jolloin se kuuluisi kohdussa vielä paremmin.

No, minä en kykene laulamaan edes nuotin vierestä eikä Marikkikaan ole kovin musikaalinen, joten olemme tallenteiden varassa. Tutkitusti toistuvien melodioiden soittamisesta on enemmän hyötyä vasta raskauden loppupuolella (viimeinen kolmannes), mutta musisoinnin aloittamisesta aiemmin ei liene haittaakaan. Kokeilimme siis eilen illalla nukkumaan mennessä soittaa Alienille yhden kappaleen. Ajatus syntyi siinä hetkessä ilman valmistautumista, joten Marikki valitsi nopeasti hänelle mieleisen iltarauhoittumiseen sopivan kappaleen. Valinta oli Indigo Girlsin Southland in the Springtime. Vauva-lehden raskaussovelluksessa kerrotaan, että sikiö alkaa kuulemaan 16. raskausviikon tietämillä, joten ehkä ajoitus ei ole kaikkein huonoin.

Minä en välitä Indigo Girlsistä, joten jatkossa musiikkivalinnat eivät todennäköisesti kohdistu heidän tuotantoonsa. Jos kerran odottavankin äidin pitäisi kuunneltavasta musiikista pitää! Ilmeisesti toistuvasti soitettavaksi kappaleeksi pitäisi valita joku sellainen teos, jota haluamme soittaa lapselle myös syntymän jälkeen, joten meidän pitää toisen kolmanneksen aikana pohtia, mikä olisi meille se kappale. Toki vatsalle voi soittaa myös muuta musiikkia ja kuuleehan Alien kaiken, mitä ympärilläni tapahtuu.

Eilisen tuutulaulun voi halutessaan kuunnella alta.

rv 14+2

100 päivää

8.6.2016

Tänään raskaus on kestänyt sata päivää. Se tuntuu aika hurjalta – vastahan teimme positiivisen raskaustestin! Ja toisaalta paljon on ehtinyt jo tapahtuakin näissä sadassa päivässä. Raskaus on edennyt nyt toiselle kolmannekselle ja Mintun vatsakin alkaa yhtäkkiä näyttää kasvamisen merkkejä. Iltasella se pömpöttää välillä jo aika näyttävästi!

Minttu on voinut hyvin ja lievä pahoinvoiva olokin on jäänyt kokonaan pois. Pahin väsymyskin on kadonnut, tosin siihen saattaa vaikuttaa myös alkanut kesäloma. Minttu kotiutui juuri parin päivän mittaiselta työreissulta. Pieni Alien on aikamoinen maailmanmatkaaja ja ehtinyt käydä jo kahdesti ulkomailla ja kolmannen lentomatkan kotimaassa! Jospa loppuraskaus sujuisi nyt maanpinnalla.

Olemme kertoneet raskaudesta nyt kummankin vanhempien ja sisarusten lisäksi muutamalle ystävälle ja muutamalle sukulaiselleni. Lähiaikoina on tarkoitus kertoa vielä toisille isovanhemmilleni, Mintun isoäidille ja muille sukulaisille joita näemme kasvotusten kesän aikana. Aivan yleistä tietoa raskaus ei vielä ole, emmekä ole työpaikoillamme tai sosiaalisessa mediassa hiiskuneet uutisesta mitään.

Minut on vallannut aika voimakas valmisteluvimma. Olisi niin ihana laittaa jo kaikki valmiiksi tulokasta varten, mutta yritän nyt vielä hillitä itseni hiukan. Olemme kyllä aloittaneet valmistelun jo siivoilemalla kaappeja ja vaatehuonetta ja hankkiutumalla eroon turhasta tavarasta. Seuraavaksi sormeni syyhyäisivät työhuoneen suuntaan. Asunnossamme on kaksi makuuhuonetta, joista toinen toimii tällä hetkellä työhuoneena, missä on meille kummallekin oma työpiste. Emme voi luopua työhuoneesta kokonaan, mutta suunnitelmissa on muuttaa osa huoneesta lastenhuonekäyttöön. Hankkiudumme syksyllä eroon toisesta työpisteestä ja laitamme sen tilalle kirjahyllyn vauvan leluja ja kirjoja varten. Raivaamme myös osan huoneen kaapeista lastenvaatteille. Vauvan sänky sen sijaan tulee aluksi meidän makuuhuoneeseemme, mutta vaihdamme sitten jossain vaiheessa pinnasängyn ja työpöydän paikkoja niin, että työpöytä siirtyy makuuhuoneeseemme ja työhuone siirtyy kokonaisuudessaan lapsen huoneeksi. Malttamattomana ihmisenä ja innokkaana sisustajana haluaisin tietenkin aloittaa työhuoneen muutostyöt jo heti, mutta yritän pinnistellä vielä muutaman kuukauden ennen kuin aloitan projektin.

Vaatehankintoja tein jonkin verran jo yritysvaiheessa, ja niiden kanssa olen jatkanut yhä samalla mallilla. Meillä alkaakin olla varmasti jo tarpeeksi aivan pienimpien kokojen vaatteita, etenkin, kun äitiyspakkauskin tulee vielä myöhemmin. Olen hankkinut myös muutaman harsopaketin ja kuolarätin ja useamman lastenkirjan (onko ihanampaa kuin lastenkirjat?). Isompiakin ostoksia olen jo katsellut verkkokaupoista, mutta niiden aika on sitten syksymmällä. Olemme suunnitelleet, että päätökset vauvan kulkupelien kuten vaunujen ja turvaistuimen suhteen voisi tehdä kyllä jo nyt kesän aikana, niin voisimme sitten syksyllä seurailla hintoja ja mahdollisia tarjouksiakin.

Huomenna meillä on vuorossa ensimmäinen lääkärineuvola ja siitä seuraava neuvolakäynti onkin heinäkuun alussa, rakenneultra sitten heinäkuun loppupuolella. On kiva, että näitä käyntejä on rytmittämässä odotusta.