Epämukavuusalueella ollaan
Meillä on mukamas ollut niin kiire, ettemme ole ehtineet kirjoittamaan blogiin kohta kahteen viikkoon. Toisaalta ei meillä ole paljon kerrottavaakaan ollut. Töitä ja mahan kasvatusta.
Vatsa on kasvanut lähes silmissä. Vielä viime viikolla se oli söpö pömppä, joka ei liiemmin takaapäin näkynyt ja halutessani pystyin sen melkein peittämään löysemmällä paidalla. Mutta tänä aamuna, ottaessamme Marikin kanssa 30+0 -kuvia, tajusin, että viimeistään nyt näytän raskaana olevalta. Kuulin tänään töissä jopa kommentin tähän suuntaan. Liekö syynä päivän vaatevalinta vai muuttuiko vatsan ulkomuoto oikeasti viikonlopun aikana.
Puolitoista viikkoa sitten kirjoitin, että raskaus ei juurikaan anna merkkejä itsestään oireiden muodossa. No, nyt kun olemme päässeet raskausviikolle 30 asti, voin sanoa, että kyllä tuntuu kropassa. Lähetin tänään jopa viestin neuvolaan verkkopalvelun kautta, koska halusin varmistaa, että yhtäkkiä ilmestyneet ja voimistuneet jomottelut kuuluvat asiaan eikä ole tarvetta piipahtaa lääkärin juttusilla. Terveydenhoitaja vastasi viestiini ja kuittasi kuvailemani oireet normaaleiksi tämän raskausvaiheen oireiksi, joista ei tarvitse huolehtia.
Lyhykäisyydessään: alavatsaa, nivusia ja häpyluun aluetta jomottelee eri tavoin. Olo alkaa kieltämättä olemaan epämukava – paitsi jos istun. Seisominen, käveleminen, pyöräily, pukeminen, istuutuminen, makuulle laittaminen, sängystä nouseminen… lähes aina tuntuu jonkin asteinen epämukavuus, kipu, vihlonta, kiristys tai jomotus jostain päin alavatsan aluetta. Suurimman osan ajasta kyse on vain epämukavuudesta, mutta ajoittain lisänä on lyhytkestoisesti joku muu mainituista. Aluksi (reilu viikko takaperin) näitä tuntui vain harvakseltaan ja pääasiassa iltaisin tai esimerkiksi kävelylenkin jälkeen. Nyt epämukavuuden tunne kummittelee heti aamusta alkaen, kun ähisen sukat jalkaan.
Kyse on kuulemma liitoskivuista ja ne saattavat heijastua pitkin alavatsaa ja nivusia. Ja ne voivat vielä pahentuakin, kun vauva alkaa kääntymään ja asettumaan oleskelemaan pää alaspäin. Toistaiseksi olemme tulkinneet, että Alien majailee pääasiassa pää ylöspäin (vartaloni oikealla puolella), sillä potkut/nyrkkeilyt tuntuvat pääasiassa virtsarakon seuduilla ja vasemmalla puolella vatsaani.
Lisäksi vatsa on alkanut kovettumaan (kohtu harjoittelee supistelua) muutaman kerran päivässä aina pari sekuntia kerrallaan. Aiemmin sitä tapahtui silloin tällöin. Tällä hetkellä se on päivittäistä. Kovettumiseen ei liity minkäänlaista kipua (se tuntuu pääasiassa kiristävältä tai hassulta), joten siitäkään terveydenhoitaja netin toisessa päässä ei ollut huolissaan. Jos kovettuminen alkaa olemaan kivuliasta tai vatsa ei pehmene, pitää ottaa uudestaan yhteyttä. Siinä tapauksessa tosin otan puhelimen kouraan enkä jää odottelemaan vastausta viestiin!
Vaikka yllä oleva menikin negatiivisen puolelle, ei tämä vatsa vielä kovin paljon häiritse elämää. Loppuraskauden uupumus ei ole vielä iskenyt, vaan pikemminkin olen viime aikoina ollut aiempaa pirteämpi. Pystyn käymään ongelmitta töissä ja istumaan päivät työpisteellä. Sähköpöytää ei tosin parane nostaa seisonta-asentoon. Pidemmät autoilumatkatkaan eivät vielä aiheuta isompaa epämukavuutta. Minun on tarkoitus lokakuun alussa tehdä vielä yksi reissu sukuloimaan, jos vointi ei tästä liiemmin heikkene. Sen jälkeen tuon pidemmän automatkan saakin tehdä sukulaiset seuraavaksi.
Kommentit (0)
Ei kommentteja. Ole ensimmäinen!