Olen alkanut vastaamaan voinnin kysyjille ”hyvä on vointi; odottelen yhä, milloin ne raskausoireet oikein alkaa”. Enkä ihan hirveästi liioittele. Jos unohdetaan ensimmäiset viikot (noin rv 10 asti), olen ollut hyvin oireeton.

Alussa rintavarustus oli todella kipeä, mutta kun siitä päästiin, isoin ongelma/oire on ollut ajoittainen paine virtsarakon alueella. Tätä jatkuu edelleen. Selkä on välillä iltaisin makuulle mennessä väsyneen oloinen ja ajoittain alavatsassa vihlaisee lyhyesti. Eihän kaikki kärsi pahoista oireista koko raskauden aikana, mutta silti puolittain odotan, että kohta pamahtaa, ja joudun sairaslomalle. En uskalla töissä miettiä hommia kovin monen viikon päähän. Kohta ei tosin tarvitsekaan, sillä ennen äitiysvapaan alkua on kuusi kokonaista viikkoa ja huominen töitä. On todella onnekas olo, että olen tähän asti päässyt näin vähällä.

Tänään oli taas rutiininomainen parikymmenminuuttinen neuvolassa. Pissanäyte (ok), omatoimipaino ja -paineet (ok ja ok), sydänäänet (vähän aiempaa matalammat, maltilliset 145+), kohdunpohjan korkeuden mittaus (24,5 cm, vähän normaalikäyrän alapuolella), pari mieleen tullutta kysymystä, hemoglobiinimittaus minun pyynnöstä (117), seuraava aika rv 33 ja ulos. 

Kysyttiin mielenkiinnosta, voisiko isyydentunnustuksen vastakohdan hoitaa neuvolassa, mutta terveydenhoitajalla ei ollut siitä tietoa. Sanoi, että paras olla yhteydessä lastenvalvontaan. No, ei me varmaan sinne oteta yhteyttä, jos kerran isyydentunnustuslaput tulee muutamassa päivässä kotiutumisen jälkeen postissa. Tuskinpa isättömyyttä nopeammin saa virallisiin kirjoihin. 

Marikin osalta hauskinta käynnissä oli vauvan pään tunnustelu. Kun terveydenhoitaja ja opiskelija mittailivat ja tunnustelivat kohtua, pyydettiin Marikki mukaan, kun Alienin pää tuntui ilmeisen selvästi kohdun yläosassa. Siellä se kuulemma tuntui peukalon ja etusormen välissä, liikahti käsien alla.