Piikkkeejäääää!
Tänään on kiertopäivä 10 ja kävin jälleen follikkeliultrassa. Tämä kierto on toinen, jossa on mukana lääkeapua. Otin viime viikolla Letrozolia kiertopäivinä 2-6. Ja tänään kuvioihin otettiin follikkeliultratuloksen myötä vielä vähän ylimääräistä apua. Edellistä isommalla Letrozol-annoksella oli tarkoitus yrittää saada aikaan kaksi munarakkulaa, jotta inseminaation onnistumistodennäköisyys paranisi. No, eipä auttanut. Vasemmalla möllötti yksi 16 mm kokoinen johtorakkula. Oli siellä (vasemmalla) ilmeisesti myös muutama pienempi munarakkula, ja näistä isoin oli 11-12 mm kokoinen. Limakalvo oli sentään hieno (6,6 mm ja kolmikerroksinen). Greippimehu vai Letrozol, ken tietää!
Johtorakkulan ja aiempien munarakkuloiden koon suhteen epätasaisten kiertojen perusteella lääkäri arvioi, että ovulaation osuminen lauantaille (kiertopäivä 13) on erittäin todennäköistä. Mainitsin lääkärille, että emme ole Marikin kanssa ihan varmoja Pregnylin käytöstä. Kysyin myös, miksi sen käyttömenetelmissä tuntuu olevan isojakin eroja. Inseminaation yhteydessä, vuorokautta aiemmin, jopa 36 tuntia aiemmin. Se on kuulemma hyvin tapaus- ja potilaskohtaista, tietenkin. Milloin opimme olemaan lukematta blogeja ja palstoja kuin piru raamattua ja luottamaan siihen, että lääkärit osaa asiansa? Yksi vaihtoehto olisi edelleen jatkaa luonnollisella kierrolla ja ottaa riski, että inseminaatio jää lauantaiovulaation vuoksi välistä.
Lääkäri mietti ja pohti ja lopulta ehdotti, että minulle pistettäisiin pieni annos (75 IU) Menopur-hormoniyhdistelmää tänään (keskiviikkona), pistäisin huomenna töiden jälkeen (klo 17) Pregnylin, ja inseminaatio tehtäisiin perjantaina klo 14. Menopurilla pyrittäisiin vauhdittamaan pienemmän munarakkulan kypsymistä ja Pregnylillä ne irrotettaisiin munasarjasta. Hetken miettimisen jälkeen suostuin tähän suunnitelmaan. Tuleepa kokeiltua jotain uutta tässäkin kierrossa uuden luovuttajan lisäksi. Yhden lauantaiovulaation syksyllä kokeneena väärän päivän ovulaatio tuntui inhottavammalta kuin lääkkeiden pistäminen. Ja säästyypä kalliit Clearbluet tulevaisuuteen.
Lääkärikäynnin jälkeen hoitaja neuvoi minulle lääkkeiden sekoittamisen ja pistämisen perusteet ja lopuksi pistin itse Menopurin mahamakkaraan (noin klo 12.45). Kauhusta jäykkänä työnsin neulan ihoon silmät kiinni. Nipisti, mutta ei sattunut. Nyt kuvittelen, miten sisälläni kasvaa hormonihirmu, vaikka hoitaja vakuutti, ettei Menopurista tule kummempia oireita. Pregnyl on sitten eri asia.
Niin ja ennen ultraääntä kävin verikokeessa. Minulta tarkistetaan varmuuden vuoksi kilpirauhasarvot ja samalla katsotaan myös perusverenkuva. En pidä neuloista ollenkaan, joten tämä päivä oli hyvää siedätysterapiaa. Verikoetulokset saadaan todennäköisesti perjantaina.
Marikilla olisi työvuoro perjantaina inseminaation aikaan, mutta hän sai sen vaihdettua, että pääsemme yhdessä klinikalle. Josko meilläkin nyt onnistuisi. On sentään yhdeksän kuukautta siitä, kun Marikki varasi meille ensikäyntiajan, inseminaatio tehdään ystävänpäiväviikonloppuna ja raskaustestin ajankohta melkein osuu meidän olympiadin välein juhlittavaan kihlapäivään. Symboliikkaa kerrakseen.