Ostoksilla

Matkarattaat hankintalistalla

20.5.2017

Britax Go Big

Päädyimme viime syksynä pitkällisen mietinnän ja useamman koekäpistelyn perusteella hankkimaan vaunuiksi Britax Go Big -rattaat. Vaunut ovat palvelleet erinomaisesti ensimmäiset kuusi kuukautta. Pakkasen Poika nukkuu päivittäin rattaissa vähintään yhdet päiväunet, ja runko taitellaan useamman kerran viikossa mukaan kauppa- ja kaupunkireissuille. Tällä hetkellä Go Bigin vaunukoppa alkaa käymään pieneksi, kun yhdeksän kilon painoraja lähestyy, ja siirrymme käyttämään ratasosaa, jonka selkänojan onneksi saa lähes vaakatasoon.

Talven mittaan lenkkeilimme monenlaisessa lumi- ja jääyhdistelmässä ja muistaakseni vain kerran isot eturenkaat piti lukita, jotta pehmeässä lumessa pääsi kevyemmin eteenpäin. Rungossa on mielestäni hyvä jousitus eikä Pakkasen Pojan uni ole häiriintynyt, vaikka maasto olisi ollut röpelöisempikin, esimerkiksi jäätynyttä loskaa. Varsinainen ratas(istuin)osa on ollut käytössämme vasta muutaman kerran, mutta tosiaan ihan näinä päivinä se tulee korvaamaan sekä vaunukopan että turvakaukalon. Tähän asti kaupoilla käydessä Pakkasen Poika on kulkenut mukana turvakaukalossa (Britax Römer Baby-Safe Plus SHR II), jonka saa Go Bigin runkoon kiinni mukana tulleilla adaptereilla.

Britax Go Bigeistä ei löydy mitään muuta huonoa puolta kuin se, että ne vievät paljon tilaa sekä käytössä että kokoontaitettuna. Onneksi emme asu kerrostalossa ja julkisillakin kuljemme vaunujen kanssa harvakseltaan. Ruokamarketissa ja ostoskeskuksissa rattaat kulkevat ketterästi, mutta ahtaammissa liikkeissä olemme välillä umpikujassa vaunujen kanssa. Kokoontaitettuna vaunut vievät reilusti yli puolet Opel Astra-farkun takakontista, joten yöreissuille emme vaunuja ole ottaneet mukaan. Tosin isommatkin ruokaostokset mahtuvat vaivatta vaunujen viereen. Isohkojen vaunujen osto oli kuitenkin tietoinen valinta. Halusimme rehelliset joka maaston rattaat ja päädyimme Go Bigeihin, jotka taittuvat selkeästi pienempään tilaan kuin monet muut vaihtoehdot.

Nyt, kun Pakkasen Poika alkaa olemaan niin iso, että istuminen alkaa sujumaan, olemme alkaneet miettimään matkarattaiden hankintaa. Go Bigit jäisivät päiväuni- ja lenkkikäyttöön, mutta reissussa ja kaupungilla niiden tilalle tulisi huomattavasti pienempään pakattavat matkarattaat. Poika alkaa selvästi kaipaamaan sitä, että kaupungillakin rattaista näkisi ympärilleen paremmin, kun uni nykyään loppuu jossain kohtaa kesken. Pian siirrymme turvakaukalosta Cybex Sirona-turvaistuimeen, joten senkin puolesta liikkumiseen tulee muutoksia.

Ykköskriteerinä matkarattaille on siis pieni kokoontaitettu koko. Ideaalitilanteessa rattaat taittuisivat jopa lentoyhtiöiden käsimatkatavarakokoon (Finnairilla 56 x 45 x 25 cm). Vertailun lähtökohtana onBritax Go Bigin mitat (PxLxK) 80,5 x 61,5 x 52 cm. Toinen kriteeri on ainakin lähes vaakatasoon laskeutuva selkänoja. Kolmas kriteerimme on se, että matkarattaat eivät näytä tai tunnu kiikkaroilta. Viimeisin Vauva-lehti listasi sattumalta 12 matkarattaat, joten lehden koonti osui meille juuri sopivaan kohtaan. Alla neljä mallia, joita olemme jossain kohtaa harkinneet, ja bonusvaihtoehtona Bugaboon meille liian tyyris ratas.

Baby Jogger City Tour

Näimme Baby Jogger City Tourit pikaisesti Haaparannassa keväällä. Harmillisesti paikallisella myyjällä ei ole esittelykappaletta liikkeessä, joten ilman uutta Ruotsin reissua olemme internetin varassa. City Tour taittuu erittäin pieneen tilaan (56 x 45 x 23 cm). Se kulkisi jopa Finnairilla käsimatkatavarana kohteeseen. Selkänojaa ei saa ihan vaakatasoon. Rattaat ovat tukevan näköiset, mutta ulkonäöltään tylsät ja värivaihtoehtoja on vain muutama. Työntöaisaa ei saa säädettyä mitenkään. Kuomu peittää hyvin ja kuljetettava lapsi voi painaa jopa 20 kiloa.

Babyzen Yoyo+

Näimme myös Babyzen Yoyo+:t pikaisesti Haaparannassa. Etukäteen olin ajatellut, että ne olisivat meidän ykkösvaihtoehto, mutta livenä ratas vaikutti heppoiselta. Koeajoa emme tosin tehneet. Paikallisissa liikkeissä tätäkään ei pääse näkemään paikan päällä. Yoyo+ taittuu näistä viidestä kaikkein pienimpään (52 x 44 x 18 cm), joten sekin kulkisi käsimatkatavarana. Selkänojaa ei saa ihan vaakatasoon. Värivaihtoehtoja on riittävästi. Työntöaisaa ei saa säädettyä, kuomu on peittävä ja kuljetettavan lapsen painoraja on 18 kg. Hinta on toiseksi korkein.

Britax B-Agile 4

Britax B-Agile 4 -perusrattaita katselimme viime kesänä jopa vaunukäyttöön, kun aloitimme vaunujen vertailua. Pian kuitenkin siirsimme katsemme Go-tuoteperheeseen. B-Agile 4:t eivät taitu yhtä pieneen tilaan kuin kilpakumppanit (71 x 58 x 30 cm). Työntöaisaa ei saa tässäkään rattaassa säädettyä. Värivaihtoehtoja on muutama. Selkänojan saa melkein vaakatasoon ja kuomu on peittävä. Painoraja on 15 kg. Hinta on houkutteleva – varsinkin kun nämä ovat usein alennuksessa, mutta kokoontaiteltunakin ratas on meidän käyttöön liian massiivinen, sillä Go Bigit ovat vain hieman isompi paketti.

Bugaboo Bee 5

Bugaboo Bee 5 olisi trenditietoisen valinta. Näitä ei meidän seudulla voi nähdä livenä, joten osto pitäisi tehdä pelkästään kuvien ja videoiden perusteella. Kokoontaiteltuna ratas on yllättävän iso matkarattaaksi (90 x 46,5 x 32 cm). Näistä rattaista Bee 5 on ainoa, jonka istuimen pystyy kääntämään selkä tai kasvot menosuuntaan. Selkänojan saa melkein vaakatasoon ja kuomu on kuvien peruseella näistä viidestä peittävin. Työntöaisassa on korkeussäätö ja ratasta pystyy kustomoimaan mieleisekseen eri runko- ja kangasvärein. Kuljetettavan lapsen painoraja on 17 kg. Hinnan ja kokoontaittelumittojen vuoksi Bee 5 ei ole meidän valinta matkarattaaksi.

Mutsy Nexo

Mutsy Nexo on myös aika trendikkään näköinen ratas. Saatavuus on Nexoilla tällä hetkellä heikko, mutta periaatteessa rattaan pystyy näkemään paikan päällä paikallisessa liikkeessä ennen ostopäätöstä. Kokoontaiteltuna ratas on ilman pyöriä lähes käsimatkatavarakokoa (64 x 51 x 44 cm – 59 x 41 x 26 cm ilman pyöriä). Selkänojan saa lähes vaakatasoon. Värivaihtoehdot ovat tyylikkäät (kuvan mereelattu harmaa + konjakki!) ja työntöaisassa on korkeussäätö. Kuomu on yhtä peittävä kuin Bee 5:ssa. Lapsen painoraja on 15 kg.

Näiden joukosta valitsemme todennäköisesti joko Baby Joggerin City Tourit (painoraja) tai Mutsyn Nexot (ulkonäkö ja säädettävä työntöaisa). Näiden hintaero on alle 50 euroa, joten sen perusteella päätöstä ei tarvitse tehdä. Olisipa olemassa Nexot City Tourin painorajalla!

Mitä muuta valintaa tehdessä pitäisi miettiä? Onko muita varteenotettavia matkaratasvaihtoehtoja?

Ostoksilla

Lukemista

Marikki

26.4.2017

Kirjoilla ja lukemisella on tärkeä asema omissa lapsuusmuistoissani. Yhteiset iltasatuhetket ja kirjastoreissut olivat minulle todella mieluisia, ja nautin kamalasti myös itsekseni lukemisesta ja omien tarinoiden keksimisestä. Kuuluimme sisareni kanssa johonkin lasten kirjakerhoon sekä aivan ihanaan Tenava-kerhoon, joiden kautta saimme aina omia uusia kirjoja (ja Tenava-kerhosta myös tehtäviä) kotiin. Rakkaus kirjoihin on säilynyt aikuisuuteen asti, vaikka nykyisin ei aina ajan tai energian puutteen takia tulekaan luettua niin paljon kuin haluaisin. Toiveenani on kasvattaa Pakkasen Pojasta innokas lukija, ja olemme aloittaneetkin tutustumisen kirjoihin aivan pienestä pitäen. Ehdin jo odotuksen (ja odotuksen odotuksen…) aikana hankkia pojalle aikamoisesti kirjoja omaan kotikirjastoon, josta on ollut nyt hyvä aloittaa lukuharrastus. Toki aiomme asioida myöhemmin myös kirjastossa ja hankkia Pakkasen Pojalle oman kirjastokortin, mutta aivan pikkuiselle en halua lainata kirjastosta kirjoja, koska ne kuitenkin päätyvät jossain vaiheessa suuhun, eikä ajatus valmiiksi pureskelluista ja imeskellyistä kirjoista houkuta kamalasti.

Aloimme tutustua Pakkasen Pojan kanssa kirjoihin tämän ollessa viittä vaille kahden kuukauden ikäinen. Poika oli tuolloin aika itkuinen vatsavaivojen takia, eikä oikein viihtynyt muualla kuin sylissä. Hankimme tuolloin BabyBjörnin sitterin siinä toivossa, että se auttaisi poikaa rauhoittumaan jossakin muuallakin kuin äitien sylissä. Onneksi Pakkasen Poika mieltyi sitteriin, ja samalla aloitettiin myös kirjoihin tutustuminen.

Pehmeät kankaiset kirjat ovat vauvalle hyvä ensikosketus kirjojen maailmaan. Niitä voi rypistellä, pureskella ja imeskellä kaikessa rauhassa. Ne ovat kevyitä, joten niitä itsenäinen pikkulukija jaksaa pidellä aivan itse sitterissä istuessaan, eikä niiden kanssa ole vaaraa, että lukija huitaisisi kovalla kirjan kulmalla itseään vahingossa silmäkulmaan kipeästi. Kangaskirjat ovat meillä käytössä myös lattialla mahallaan ollessa, jolloin niitä on mukava katsella. Pakkasen Pojalla on kolme kangaskirjaa, jotka ovat käytössä päivittäin. Yksi Muumi-aiheinen jossa on rapisevia sivuja, jota poika lukee lähes joka aamu sitterissään hetkisen äidin syödessä aamupalaa, sekä kaksi pitkänmallista taiteltavaa pehmokirjaa, joita luetaan lattialla massullaan ollessa.

Kangaskirjojen lisäksi meillä on tutustuttu nyt oikeastaan lähinnä vain kirjoihin kahdesta englanninkielisestä kirjasarjasta, muut kirjat saavat odottaa vielä hetken hyllyssä. Nämä kaksi paksulehtistä kirjasarjaa löytyivät aivan sattumalta muutama vuosi sitten jollain Lontoon reissulla kirjakaupan lastenosastoa tutkiessani. Silloin katselin kirjoja sukulaislapselle, ja tuliaiseksi taisi valikoitua joku That’s not my… -sarjan kirjoista. That’s not my… -sarjan kirjat on sympaattisen simppelisti kuvitettu ja niissä on joka aukeamalla jokin kosketteluelementti, kuten That’s not my polar bear-kirjan kannessa karhun pehmeät korvat. Voisin kuvitella, että kunhan Pakkasen Poika on hiukan isompi, on erilaisia pintoja hauska tunnustella sormin. Vielä poika ei kamalasti ole tunnustelusta innostunut, mutta katselee kiinnostuneena kirjan yksinkertaista kuvitusta ja kääntää innoissaan kirjan sivuja. Näitä paksulehtisiä kirjoja Pakkasen Poika harvemmin pitää vielä itse käsissään vaan lukeminen tapahtuu niin, että äiti istuu sitterin vieressä ja pitelee kirjaa Pakkasen Pojan edessä katselu- ja kosketteluetäisyydellä ja kirjaa luetaan ja kummastellaan yhdessä.

Ehdoton suosikkini on Sebastien Braunin kuvittama Can You Say It Too? -sarja, ja näitä meille onkin kertynyt jo muutama… Paksulehtisten kurkistelukirjojen jokaisella aukeamalla on yksi läppä jonka takaa paljastuu eläinhahmo. Kirjan sivut ovat todella paksuja ja läpät tukevaa pahvia, ja kirjat ovat paljon kestävämmän oloisia kuin esimerkiksi omasta lapsuudesta tutut Puppe-kirjat, joiden läpät repesivät helposti. Kirjasarjan kuvitukset ovat aivan ihania ja kirjojen aihepiirit suloisia. Kauniit kuvitukset ovat varmasti vielä aivan liian monimutkaisia pienen Pakkasen Pojan oikeasti ymmärtää tai edes kunnolla hahmottaa, mutta tämä jaksaa katsella kirjoja silti kovasti. Erityisesti Pakkasen Poika on ihastunut läpän takana värikkäälle taustalle painettuun mustaan tekstiin, joka kertoo mitä läpän alta paljastunut eläin sanoo. Myös sivujen kääntely, luukkujen kokeileminen käsin (ja hiukan suullakin) sekä äitien päästämien eläinäänien kuunteleminen on mieluista puuhaa. Luulen, että näissäkin kirjoissa on luettavaa meillä vielä pitkäksi aikaa!

rv 36+2

Ostoksilla

Menopelit ja ulkoiluvarusteet

Marikki

9.11.2016

Jatketaan taas varustelun merkeissä… Tällä kertaa vuorossa vauvan menopelit ja ulkoiluvarusteet. Vaunuvalinta tuntui aluksi hankalalta, koska valinnanvaraa oli niin paljon ja oli vaikea etukäteen osata ennakoida millaisia ominaisuuksia arvostaisimme käytössä. Lopulta päätös oli kuitenkin helppo, sillä ihastuimme Britaxin Go Big -yhdistelmävaunuihin. Ne vaikuttivat laadukkailta, käteviltä ja isohkosta koostaan huolimatta ketteriltä ohjata. Myös vaunujen simppeli ja sporttinen ulkoasu miellytti heti silmää. Odotan innolla että pääsemme testaamaan vaunuja tositoimissa talven aikana!

Vaunujen lisäksi on täytynyt hankkia jos jonkinlaista vaunutarviketta. Mietin kauan aikaa Baby Wallabyn (aika tyyriin hintaisen mutta ah, niin komean) kaksipuolisen vaunuverhon hankkimista, mutta lopulta päädyimme ostamaan edullisemman Färg&Formin vaunuverhon Babystylen kantispäiviltä. Meillä on samalta merkiltä myös vaippalaukkuun taiteltava hoitoalusta. Vaippalaukuksi valikoitui lopulta Fjällrävenin keltainen duffelilaukku. Emme halunneet hankkia varsinaista hoitolaukkua, vaan sellaisen laukun, jolle löytyisi käyttöä myöhemminkin lapsen kasvaessa, esimerkiksi viikonloppureissuilla. Duffeli on aika reilun kokoinen, mutta mahtuu oikein mukavasti vaunujen tavarakoppaan. Vaunujen mukana ei tullut sadesuojaa, joten ostimme Elodie Detailsin hauskan pilkullisen Dots-sadesuojan, jonka pitäisi istua Go Big-vaunuihin hyvin. Hyttyssuoja on vielä hankkimatta, eikä mitään kummempaa vaunuleluakaan ole ostettu. Tilasimme tosin turvakaukaloa varten (uudelta lempi-lelumerkiltäni) saksalaiselta Sigikid-merkiltä roikkuvan apinalelun, jonka voi ripustaa tarvittaessa vaunuihinkin.

Näin ensikertalaisina meitä hieman jännittää olemmeko osanneet varautua oikein talvivauvan pukemiseen. Voi olla, että olemme tehneet liikaakin hankintoja, kun olemme yrittäneet varautua tuleviin pakkasiin. Alunperin suunnitelmana oli selvitä ensimmäisestä talvesta vain kahden lämpöpussin voimin ja jättää toppahaalarin hankkiminen seuraavalle talvelle. Hankimme vaunuihin ulkoilua varten Elodie Detailsin untuvatäytteisen lämpöpussin, jonka alle vauvalle puetaan sään mukaan enemmän tai vähemmän kerroksia. Autoilua ja kauppareissuja varten hankimme ihanan Baby’s Onlyn kaukalopussin, joka on untuvapussia ohkaisempi ja kooltaan pienempi. Hankittuamme kaukalopussin huomasimme kuitenkin, että se ei ole täysin yhteensopiva turvakaukalomme kanssa. Kaukalossa on viisipistevyö, jota ei (ymmärtääksemme) saa pujotettua kaukalopussin vyörei’istä, vaan se sujautetaan pussin sivuilla olevista lovista. Tämä ei kuitenkaan onnistu silloin kun turvakaukalon vyöt on säädetty kaikista pienimmälle koolle, eli kaukalopussi pääsee meillä käyttöön vasta kun vauva on hieman kasvanut. Päätimme siis lopulta kuitenkin hankkia vauvalle myös toppahaalarin alkutalvea ajatellen. Löysimme Prismasta suloisen ja suhteellisen edullisen haalarin (koossa 56) joka sopii kivasti jo aiemmin hankittuihin Reiman Torkku-pipoon ja lapasiin. Näiden lisäksi meillä on kirpputorilta käyttämättömänä löytynyt vuoden 2015 äitiyspakkauksen toppapuku (joka tuntuu niin hurjan isolta, että emme edes harkinneet sen pukemista aivan pienelle vauvalle) sekä Kappahlista ostettu ohuempi vanupuku (kokoa 62), jota on toivottavasti kätevä käyttää lämpöpussien sisällä.

Tavaran määrä (ja rahanmeno!) hieman hirvittää, mutta esikoista odottaessa kaikki on hankittava kerralla. Onneksi lähes kaikki hankinnat ulkoiluun alkavat olla nyt tehtynä! Isäni lupasi nikkaroida portaisiin rampin vaunuja varten, joten kun saadaan vielä se paikalleen, on kaikki valmiina vauvan kanssa kärryttelyä varten!

rv 34+1

Ostoksilla, Perhearki

Valmistautumista imetykseen

Minttu

25.10.2016

Olen hiljakseen tässä raskauden lähestyessä loppuaan alkanut miettimään enemmän imettämistä. Lähtökohtaisesti tarkoitus on imettää ainakin vanhempainvapaan loppuun asti, mutta etukäteen ei voi tietää, miten siinä käy.

Vaikka imetys sujuisi ongelmitta, emme aio olla ehdottomia täysimettämisen suhteen. Totta kai olisi hienoa, jos lapsi olisi mahdollisimman paljon rintamaidolla, mutta emme koe ongelmaksi korvikkeiden käyttöä tarpeen mukaan. Ensimmäisten viikkojen jälkeen aion myös alkaa pumppaamaan (jos se vain onnistuu) pulloruokintaa varten, koska meille on tärkeää, että myös Marikki voi osallistua vauvan ruokintaan ja muodostaa senkin kautta läheisen suhteen lapsen kanssa. (Ihan aluksi pulloruokintaa ei suositella, sillä tuttipullolla ruuan tarjoilu saattaa häiritä oikean imuotteet kehittymistä.)

Imetykseen liittyen olen hiljakseen lueskellut Imetyksen tuki ry:n nettisivuja. Liityin myös yhdistyksen Facebook-ryhmään, jota en vielä seuraa aktiivisesti, mutta johon tulee varmasti palattua, kun oma imetys alkaa. Katsoin myös Yle Areenasta löytyvän 8-osaisen Imettäjät-sarjan (katsottavissa vuoden 2016 loppuun asti), jossa seurataan useamman perheen loppuraskautta, imetyksen aloitusta ja lopetusta, ja kiinteisiin siirtymistä.

Imetykseen, kuten kaikkeen vauvoja edes läheltä liippaavaan, liittyy isot määrät erilaisia tuotteita. Tarpeellisten tarvikkeiden kärjessä on imetysliivit, liivinsuojukset ja lanoliinivoide ja nämä lienee järkevää olla hankittuna ennen lapsen saapumista. Tällä hetkellä minulla on kahdet imetysliivit (Bravadot, jotka ovat ihan ok, ja erittäin mukavat Carriwellit) ja kaksi paria Ruskovillan liivinsuojuksia. Liivinsuojuksia pitää hankkia vielä muutama pari lisää, jotta päästään alkuun. Ja toiset Carriwellit aion käydä ostamassa äitiysvapaan alettua. Lanoliinivoiteenkin (Lansinoh) ostimme, kun lastentarvikeliikkeessä oli -10% alennuspäivät. Alennuksen jälkeen 20 euron rasvatuubi ei tuntunut ihan niin kalliilta. Lisäksi aion investoida ainakin yhteen kunnolliseen imetyspaitaan (todennäköisesti Boobin B Warmer-huppariin), jotta imettäminen käy kätevästi kylässä ja kaupungilla.

Näiden lisäksi äidistä ja vauvasta riippuen voi joutua hankkimaan muun muassa rintakumeja, rintapumpun, ja erilaisia tuttipulloja ja tuttipullotarvikkeita. Ajattelin aiemmin, että totta kai rintapumppu pitää hankkia etukäteen, mutta tulimme siihen tulokseen, että ostetaan sellainen tilanteen mukaan. Kyllä sen sitten joulukuussa ehtii. Etukäteen kun ei voi edes tietää, riittääkö maitoa pumpattavaksi asti. Kysymysmerkki on myös se, pitäisikö pumpun olla manuaalinen vai sähköinen. Kummallekin löytyy kannattajansa. Mitenköhän tuonkin päättää?

Lisäksi pitää valita, millaisia tuttipulloja ostamme. Haluaisimme käyttää lasisia pulloja, jotta kemikaalien määrä minimoituisi, mutta niitä ei taida saada rintapumppuihin yhteensopivina. Ainakin jokunen pullo pitänee hankkia sen mukaan, mikä toimii pumpun kanssa. Ja totta kai myös lapsen tarpeet, esimerkiksi koliikkisuus, vaikuttaa pullon ja tutin valintaan. Pari tuttipulloa olisi hyvä olla käytettävissä heti Alienin synnyttyä, joten ne ovat ostoslistalla. Meillä ei ole kuivauskaappia, joten tiskipöydälle pitää todennäköisesti hankkia myös kuivausteline.

Viikko sitten tein osittaisen heräteostoksen ja tilasin Raskauskeijusta imetyskorun. Jostain syystä ajatus vauvan käden ulottuvilla roikkuvasta ”lelusta” viehätti heti minua, vaikka tavallisesti en käytä korvakorujen lisäksi muita koruja. En esimerkiksi edes harkinnut vatsan päällä tiukuvaa raskausajan kaulakorua. Ostamassani imetyskorussa on sekä silikonista että puusta valmistettuja helmiä, joita vauvan sormet voivat hipelöidä imetyksen aikana. Kieltämättä tuo tuntuu omiinkin sormiin aika hauskalta. Nähtäväksi jää, oliko täysin turha ostos.

Tänään jäljellä: 3 työaamua.

rv 25+0

Ostoksilla

Vaatehankintoja

Marikki

22.8.2016

Järjestelin viikonloppuna kaikki vauvanvaatehankinnat työhuoneen kaappiin josta on tulema vauvan oma vaatekaappi. En ole vielä pessyt vaatteita (muutamaa kirpputorilöytöä lukuunottamatta) tai irrottanut niistä edes hintalappuja, mutta halusin jo näin hyvissä ajoin testata miten aiemmin toimistotavarakäytössä ollut pienehkö kaappi toimii vaatekaappina. Pikkuiset vaatteet mahtuivat kaappiin hyvin, täytyy vain hankkia pari pientä koria sukille ja muille kaikista pienimmille kimpsuille. Kaappi on kaksiosainen, joten suunnittelin, että kaapin yläosassa säilyttäisimme käytössä olevia (ja pian käyttöön tulevia) vaatteita, aina noin kahta kokoa kerralla. Aluksi lastasin siis kokojen 50 ja 56 vaatteet yläkaappiin. Kaapin alaoven takaa löytyvät sitten isompien kokojen vaatehankinnat koottain pinoissa, niin että ne on helppo ottaa sieltä käyttöön. Emme ole luottaneet sokkona vaatteiden kokomerkintöihin, vaan olemme myös vertailleet vaatteita toisiinsa varmistaaksemme sen, ettei tulisi ikäviä yllätyksiä ja joku vaate jäisi kokonaan käyttämättä vain siksi, että se onkin todelliselta kooltaan kokomerkintää pienempää sorttia. Täytyy tehdä vertailu vielä uudestaan pesun jälkeen siltä varalta, että joku vaate kutistuu pesussa huomattavasti (jotkut brittiläisistä vaatekaupoista hankkimani vaatteet hieman epäilyttävät tällä saralla).

Paljonko niitä vaatteita sitten tarvii? Sen kun tietäisi. Nyt kuitenkin tuntuu, että meillä on varmaankin riittävästi pienimpien kokojen vaatteita että pääsemme alkuun. Tehdään sitten lisää hankintoja jos vauva on kovin piiskuinen syntyessään tai jos huomaamme puutteita vauva-arjessa. Laskin mielenkiinnosta yläkaapin valikoiman, ja nyt meiltä löytyy…

50cm paita x3
50cm housut x3
50cm kietaisubody x3
50-56cm yöpuku x4
50-56cm sukkahousut x4
56cm paita x2
56cm housut x8
56cm kietaisubody x3
56cm body x6
56cm lyhythihainen body x1
56cm neulehuppari
56cm collegehuppari (hupparit ovat aika reilua kokoa)
sukat (0-3kk) x8
töppöset x2
ohuemmat tumput x5
lämpimät tumput
Pieni myssy x2
pipo
62cm fleecehaalari
62cm vanuhaalari
puuvillaharso x17
pieni bambuharso x3
kuolalappu x7
huppupyyhe
pieni pyyhe x2

Fleecehaalari ja vanuhaalari ovat kokoa 62 että ne riittäisivät toivottavasti kylmimmän talven ajaksi. Niiden päällä käytetään sitten jompaa kumpaa lämpöpussia riippuen säästä ja kulkuneuvosta. Ostamatta on vielä kypärämyssy pipon alle ja lämpimämpi pipo pakkasille. Baby Merino-langoista on tarkoitus vielä tehdä (ja tilata anopilta) jotain lämpöistä ja pehmeää, varmaankin neuleasua ja villasukkia.

Vauvanvaatteissa pidämme kummatkin raikkaista väreistä ja kuoseista jotka sopivat niin tytölle kuin pojalle. Polarn O. Pyretin reippaat raidat ja perusvärit miellyttävät silmää kovasti, toisaalta taas pidämme myös KappAhlin ja Lindexin murretummista ja pehmeämmistä sävyistä. Olemme tehneet hankintoja myös ulkomaalaisista vaatekaupoista reissuilla ja netin välityksellä, ja niistä etenkin John Lewisin, Nextin, Frugin ja Gapin vaatteet ovat tyylinsä puolesta mieleemme. Suomalaisista merkeistä Hilla Clothing-merkin hillitymmät kuosit ovat todella ihania. On mielenkiintoista sitten käytössä seurata, miten hyvin eri vaatemerkkien vaatteet kestävät kulutusta ja pesua, ja mitkä tuntuvat käytössä mukavimmilta ja kätevimmiltä.